Toimivia sähkölinjoja revitään alas kymmenien miljoonien arvosta

Sähkökaapelia asennettiin puretun ilmajohdon tilalle viime torstaina lähellä Savonlinnaa. Kaapelikelaa kiskovaa traktoria ohjaa Kari Lyytikäinen. 

Sähköyhtiöt purkavat täysin käyttökelpoisia sähkölinjoja vuosittain satoja kilometrejä ja niiden arvo on kymmeniä miljoonia euroja.

Purettavat linjat ovat pääosin tolppien varassa olevia ilmajohtoja, joiden tilalle kaivetaan säävarmuuden vuoksi maakaapeleita.

Sähkömarkkinalain perusteella sähköyhtiöiden pitää maksaa korvauksia asiakkaille, jos sähköt ovat poikki taajamissa 6 tuntia ja maaseudulla 36 tuntia vuoden 2028 jälkeen.

Siirtoyhtiöitä valvovan Energia­viraston mukaan ilmajohtoa purettiin 6 300 kilometriä vuonna 2015 ja maakaapelia vedettiin 9 800 kilometriä.

Puretuista ilmajohdoista suurin osa on vuosikymmeniä vanhaa ilmajohtoa, jotka olisi jouduttu uusimaan joka tapauksessa eikä niillä ole juuri enää käyttöarvoa jäljellä

Käyttökelpoista ja osin uudehkoakin ilmajohtoa on purettu ennenaikaisesti Energia­virastolle tulleiden ilmoitusten perusteella runsaan 14 miljoonan euron edestä.

Käytännössä määrä on suurempi, koska tähän lukuun on huomioitu vain se osuus, johon verkonhaltijoille on hyväksytty kompensaatiota lain aikataulun takia, verkkoinsinööri Lasse Simola Energiavirastosta sanoo.

Esimerkiksi Järvi-Suomen Energian alueella käyttökelpoista sähkölinjaa puretaan vuodessa noin 30 kilometriä. Puretuilla verkoilla on käyttöarvoa keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

”Etelä-Savossa tällainen purkamistahti jatkuu ensi vuosi­kymmenen alkupuolelle saakka”, toimitusjohtaja Arto Pajunen kertoo.

”Joudumme investoimaan säävarmuuden vuoksi yli kaksi kertaa enemmän verrattuna verkon normaaliin kulumis­tahtiin.”

Pajusen mukaan lain aikataulu on liian tiukka.

”Verkkoa joudutaan purkamaan turhaan.”

Pohjoiskarjalainen PKS Sähkön­siirto purkaa vuosittain 135 kilometriä sähköverkkoa ja 80 muuntamoa, joilla on vielä jäljellä teknistaloudellista pitoaikaa.

”Näillä verkonosilla on 1,1 miljoonan euron nykykäyttö­arvo”, toimitusjohtaja Arto Gylén arvioi.

Savon Voima Verkko purki viime vuonna 155 kilometriä sähköverkkoa, jolla oli teknistä pitoaikaa jäljellä. Sen jälleenhankinta-arvo oli reilut kolme miljoonaa euroa ja nykykäyttöarvo 1,3 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Matti Ryhänen sanoo.

Maaseudulla toimivat sähkönsiirtoyhtiöt joutuvat investoimaan kaapelointiin Ryhäsen mukaan enemmän kuin kaupunkiyhtiöt.

”Maaseutuasiakas joutuu maksamaan enemmän ja jatkossa tilanne pahenee”, hän sanoo.

Kainuulaisella Loiste Sähkö­verkolla on yli 50 vuotta vanhaa sähköverkkoa 870 kilometriä eli kuusi prosenttia koko verkosta.

Viiden vuoden päästä niiden määrä nousisi 1 500 kilometriin.

”Investointimme kohdistuvat pääosin jo taloudellisen pitoaikansa ylittäneeseen sähkö­verkkoon. Tällainen sähköverkko voi olla käyttökelpoinen, mutta ei riittävän toimitusvarma”, toimitusjohtaja Reino Huusko kertoo.

Loiste on investoinut 10 vuodessa sähköverkkoonsa yli 150 miljoonaa euroa.