Paikkakuntien erilaisuus on kotiseututyön rikkaus
Kotiseututyössä suurin rikkaus on siinä, että kaikki paikkakunnat ovat erilaisia, muistuttaa Suomen kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä vuonna Espoossa.
Edellisen kerran kotiseututoiminan valtakunnallista päätapahtumaa juhlittiin paikkakunnalla vuonna 1998.
”Silloin Espoo oli lähdössä vahvaan kasvuun ja on nyt yksi maan vetureista. Espoo on ylpeä innovatiivisuudesta mutta myös menneisyydestä”, Moisander sanoo.
Hän kannustaa erityisesti ottamaan lapset ja nuoret mukaan kotiseututyöhön.
”Lapset ovat kiinnostuneita näkemään ja kokemaan tietoja ja tarinoita paikkakunnista”, Moisander muistuttaa.
”Tulevat sukupolvet haluavat nähdä, miten heidän vanhempansa rakensivat omaa kotipaikkakuntaansa.”
Espoon kotiseutupäivien teemaksi on otettu Rakkaudesta kotiseutuun.
Espoossa kotiseututyötä tehdään noin 70 kotiseutu-, kaupunginosa- ja omakotiyhdistyksessä, joista 46 kuuluu Espoon kaupunginosayhdistysten liittoon.
Vahvimmin kotiseututyö pääsi kaupungissa vauhtiin 1960-luvulta alkaen, vaikka yhdistyksistä vanhin, Esbo hembygdsförening perustettiinkin jo sata vuotta sitten.
”Tänä päivänä tärkeätä työtä ovat edunvalvonta, terveyspalvelut ja koulu. Toki meillä yritetään perinteitä vaalia ja suojella esimerkiksi rakennuksia”, kertoo Espoon kaupunginosayhdistysten liiton puheenjohtaja Mikko Perkko.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää kotiseututyössä tärkeimpänä yhteistyötä.
Siitä viimeisin esimerkki on Espoon tarina, jossa luodattiin kaupungin kehityskaarta menneestä tulevaisuuteen.
”Espoon tarinan suunnittelun pohjalta saimme yli 20 000 kommenttia, mitä Espoo tulevaisuudessa voisi olla.”
Mäkelän mukaan aktiiviset yhdistykset ovat tärkeä kumppani laadulliseen lopputulokseen.
”Espoolaiset ovat tosi kiinnostuneita omien asuinalueidensa kehittämiseen, minkä ovat myös huomanneet tänne muuttaneet”, Mäkelä mainitsee.
Ensimmäiset maininnat Espoosta ovat 556 vuoden takaa.
”Noin 500 ensimmäistä vuotta Espoossa oli hitaan kasvun aikaa, ja väkiluku kasvoi 20 000:een. Viimeisten noin 60 vuoden aikana väkiluku on kymmenkertaistunut”, Mäkelä kertoo.
”Meillä on ollut todella paljon maassamuuttoa ja maahanmuuttoa. Se on meille vahvuus, mutta myös haastaa paljon. Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu kaikille, jotka asettuvat tänne asumaan.”
Mäkelän mukaan kaupungissa halutaankin nostaa esille, mitä tarkoittaa olla hyvä kotiseutu maassamuuttajille ja maahanmuuttajille.
Tärkeätä on saada erityisesti osaajat viihtymään.
”Jos Suomi nojaa osaamiseen, kotiseudun pitää olla sellainen, mihin kiinnitytään ja jäädään”, Mäkelä painottaa.
Maikki Kulmala
Valtakunnalliset kotiseutupäivät 9.8. asti Espoon Leppävaarassa.
www.kotiseutuliitto.fi/
kotiseutupaivat2015
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
