Rakentamisessa syntyy ylimääräistä maata valtavia määriä. Etenkin eteläisessä Suomessa ja kasvukeskuksien ympäristössä niiden sijoittaminen on kallista ja hankalaa. Ylijäämämassojen sijoittamiselle on tiukat määräykset, mutta oikein suunniteltuna maamassojen kierrätys voi tarjota maatiloille aivan uusia ansaintamahdollisuuksia.
Sijoituspaikkaa vaativaa maa-ainesta syntyy monenlaisista eri kohteista. Tyypillistä on, että julkishallinnon hankkeista, kuten tie-, rata- ja vesiväylähankkeista jää yli sellaista maa-aineista, jolle ei rakenteella olevassa kohteessa ole käyttöä. Myös erilaisten rakennushankkeiden yhteydessä syntyy usein erilaisia sijoittamista vaativia massoja.
Osalle ylimääräisistä maista löytyy käyttöä mm. tiepohjissa, varasto- ym. kenttien pohjarakentamisessa, pengerryksissä sekä meluvalleissa ja maisemoinneissa. Valtaosa ylijäämämassoista päätyy kuitenkin maankaatopaikoille. Esimerkiksi Hämeen ELY-keskuksen alueella kaatopaikoille menee vuosittain maa-aineksia noin 0,3–1 miljoona tonnia, eli 2/3 kaikesta loppusijoitetusta jätteestä. Pääkaupunkiseudulla ja muualla eteläisessä Suomessa ja kasvukeskuksissa ylijäämämassojen kanssa alkaa olla jo ongelmia harvassa ja kaukana olevien sijoituspaikkojen takia.
”Meillä syntyi pelkästään pääkaupunkiseudulla ylijäämämaita viime vuonna noin 300 000 m3. Kustannus per siirretty kuorma sijoittui 40–300 euron haarukkaan,” Krate Oy:n työpäällikkö Petri Ketonen kertoo.
Hänen arvionsa mukaan pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain n. 100 miljoonaa tonnia erilaisia ylijäämämaita sekä kiviainesta, joille pitää löytää sijoituspaikka tai jatkokäyttö.
Koska markkinoilla on paljon ylijäämämaata ja vain vähän vastaanottajia, saattaa maatiloille olla kannattavaa ottaa vastaa ylijäämämassoja. Toiminnan kannattavuus voi perustua esimerkiksi siihen, että sijoitetaan maksua vastaan ylijäämämaita tilan sellaisiin osiin, jotka eivät ole tuottavassa käytössä, esimerkiksi joutomaille tai vanhoille maa-aineksen ottopaikoille.
Maatalouteen liittyvässä rakentamisessa voidaan myös sopivin osin käyttää – esimerkiksi rakennusten tai piha-alueiden pohjatöissä – kierrätyksessä syntyviä aineksia kuten betonimursketta.
Aina ylijäämä- tai kierrätysmaiden vastaanottamisessa pitää olla varma, mitä tavaraa alueelle tulee. Erityisen tarkkana on syytä olla kertaalleen rakennetulta ja etenkin teollisuusalueilta tulevista maa-aineksista. Pitkäaikaista varastointia ei sallita, vaan maiden käytölle pitää olla selkeä suunnitelma. Todellinen tarve, määrä, laatu ja aika on oltava tiedossa. Dumppausta ei sallita.
Pohjavesialueille ja niiden muodostumisalueille sijoitettaville täyttömaille on asetettu tiukat laatuvaatimukset tai täyttöä ei sallita lainkaan. Myös ranta-alueilla on rajoituksia ja vesilain määräykset pitää ottaa huomioon.
Miten ylijäämämat voivat vaikuttaa peltomaahan tai pinta-alatukiin? Lue koko Koneviestin juttu
