Karhujen pihakäyntien halutaan vähenevän – Riistakeskus testasi Korkeasaaressa karhunkestäviä jäteastioita
Haja-asutusalueella karhut eivät ole toistaiseksi löytäneet koeroskisten luokse. Korkeasaaren eläintarhasta on kuitenkin saatu kesän aikana tuloksia.
Karhunkestäviä roskapönttöjä testattiin Korkeasaaressa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.Karhujen lisääntyneet pihavierailut halutaan saada vähenemään, ja nyt testataan, voidaanko ongelmaa helpottaa jäteastioiden lukitsemisella.
Suomen riistakeskus on testannut keväästä lähtien karhunkestäviä roskapönttöjä eri alueilla. Ne ovat jäteastioita, joita tavallisestikin käytetään haja-asutusalueilla, mutta niihin on tehty pieniä lisäyksiä, kertoo Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.
Koeroskapöntön kansi on suljettu salpalukolla, joka työnnetään rautalenkeistä läpi. Roska-astiaan on lisätty myös metallivahvikkeita.
”Lähdimme katsomaan tavallisia roskapönttöjä ja sitä, miten niitä voitaisiin tuunata karhunkestäviksi. Lähtökohtana oli sekin, ettei niistä tulisi valtavan hankalia tyhjentää”, Nyholm sanoo STT:lle.
Riistakeskus hankki testattavaksi sekatavarakaupasta 240 litran roska-astioita sekä 660 litran kokoisia aluekeräysastioita.
”Ne rupesivat heti aika tarkasti tutkimaan, onko niissä roskiksissa mitään heikkoja kohtia, joista pääsisi läpi.”
Koeroskiksia on viety Etelä-Savoon ja Itä-Uudellemaalle haja-asutusalueille sekä Korkeasaaren eläintarhaan.
Haja-asutusalueella karhut eivät ole toistaiseksi löytäneet koeroskisten luokse. Korkeasaaren eläintarhasta on kuitenkin saatu kesän aikana tuloksia.
Korkeasaaressa koeroskikset kiinnostivat karhuaitauksen äiti-tytär-karhukaksikkoa, ja yritystä roskisten avaamiseen löytyi kovasti, kertoo Korkeasaaren kuraattori Ulla Tuomainen STT:lle.
Hunajalla ja kuivatulla kalalla varustetut roska-astiat vietiin aitauksen hakealtaaseen. Sen jälkeen karhut päästettiin tutkimaan niitä.
”Ne rupesivat heti aika tarkasti tutkimaan, onko niissä roskiksissa mitään heikkoja kohtia, joista pääsisi läpi”, Tuomainen kertoo.
Karhut alkoivat Tuomaisen mukaan "pumppaamaan" etenkin pienempää astiaa etutassuillaan ja onnistuivat saamaan jäteastian osittain ruttuun, minkä seurauksena ne saivat siitä paremman otteen.
”Pienemmän astian ne saivat huomattavasti pahemmin ruttuun ja siihen jäi puremajälkiä, mutta ne eivät saaneet sitä lopulta auki. Ainakin siinä mielessä testi toimi hyvin”, Tuomainen sanoo.
Jos kyseessä olisi ollut uroskarhu, pienemmän roskiksen kansi olisi saattanut Tuomaisen mukaan aueta.
”Meidän naaraskarhumme ovat pienempiä kuin urokset. Naarailla paino ei ihan riittänyt siihen, että ne olisivat saaneet sen niin ruttuun, että kansi olisi auennut”, Tuomainen kertoo.
”Kun karhu saa helppoa ravintoa ihmisasutuksen parista, se johtaa siihen, että karhu sopeuttaa nopeasti käyttäytymistään rohkeammaksi ja rohkeammaksi. Väistämättä se päättyy karhuyksilön ampumiseen.”
Riistakeskuksen Nyholm uskoo, että testi pääsee syksyn aikana käytäntöön myös haja-asutusalueella.
”Itä-Uudellamaalla on ollut karhu, joka käy syksyisin roskiksilla. Nyt odotellaan, että päästäisiin testaamaan näitä koeastioita tositoimissa”, Nyholm sanoo.
Yleisesti karhuja ei toivota asuinalueille, koska ne tottuvat ihmisiin, mikä aiheuttaa konflikteja.
”Kun karhu saa helppoa ravintoa ihmisasutuksen parista, se johtaa siihen, että karhu sopeuttaa nopeasti käyttäytymistään rohkeammaksi ja rohkeammaksi. Väistämättä se päättyy karhuyksilön ampumiseen”, Nyholm sanoo.
Karhujen lopetusmääräykset ovat kasvaneet viime vuosina. Vuonna 2022 poliisi antoi yhdeksän karhun karkotus- tai lopettamismääräystä. Tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä määräyksiä oli annettu 49.
Poliisi arvioi määräysten lisääntymisen johtuvan suurpetokantojen kasvusta ja petojen ihmisarkuuden vähenemisestä. Poliisin arvion mukaan keskeisin syy suurpetokantojen kasvuun on kannanhoidollisen metsästyksen keskeytyminen viime vuosien aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
