MT Livessä Eero Heinäluoma haluaa kerätä EU:lle omia varoja erilaisilla veroilla, mutta vastustaa jyrkästi yhteisvelkaa

Entisen valtiovarainministerin mielestä EU:n yhteisvelka söisi lopulta jäsenmaiden talouksien uskottavuuden.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Entinen valtiovarainministeri, SDP:n eurovaaliehdokas Eero Heinäluoma oli MT Liven ensimmäisessä EU-vaalikeskustelussa ehdottomasti yhteisvelkaa vastaan.

Velka olisi hänen mukaansa helppoa ottaa, mutta ajan kuluessa se söisi jäsenmaiden talouksien uskottavuutta.

”Näin velkavuorta alettaisiin kasvattamaan useammasta paikkaa. On olemassa muitakin vaihtoehtoja lisävarojen saamiseksi”, hän avaa.

Vaihtoehdoiksi Heinäluoma listaa EU:n hiilirajatullit sekä rahoitusmarkkinaveron, joka on EU:ssa parhaillaan selvityksessä.

”Yhdysvallat pärjäävät pääomissa selvästi meitä paremmin, joten rahoitusmarkkinoihin liittyen selvittäisin kyllä todella perusteellisesti tällaisen veron vaikutukset”, kokoomuksen eurovaaliehdokas, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri vastasi Heinäluomalle.

”Ainoa asia, johon voisin hyväksyä unionin yhteisvelan, on Ukrainan tukeminen ja oman puolustuksen vahvistaminen”, Toveri totesi sen sijaan yhteisvelasta.

Keskustelun vetäjä ja MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kysyi meppiehdokkailta, olisiko EU:n pitänyt reagoida vahvemmin Venäjän merirajojen muutosaikeisiin.

”Turha on hypätä Venäjän kokeilupalloihin, kun virallisia vaatimuksia ei tullut. Vuonna 2017 suoritettiin rajankäynti, jossa tarkistuksen lopputulos sopi molemmille osapuolille eli rajassa ei ole mitään epäselvyyttä”, Toveri vastasi.

Hänen mukaansa raja-asioissa on kyse ensisijaisesti rajavaltioiden välisestä asiassa, joten Suomen vastuulla on hoitaa asiat Venäjän kanssa. EU voisi antaa tukea esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta.

”EU voi viestittää, ettei se hyväksy raja-asioissa yksipuolisia ilmoituksia” Toveri sanoi.

Hän vaati lisäksi EU:n osallistumista Suomen itärajan vahvistamiseen sekä unionin turvapaikkapolitiikkaan tiettyjä lievennyksiä, jotta jäsenmaat pystyisivät torjumaan välineellistettyä maahanmuuttoa aiempaa paremmin.

”Pidän tässä reiluna, että EU osallistuisi Itä-Suomen haasteisiin tukiohjelmalla, joka koskisi myös muita unionin itärajamaita”, Heinäluoma ehdotti.

Pekka Toveri (kok.) hyväksyisi EU:n yhteisvelan vain Ukrainan tukemiseen ja oman puolustuksen vahvistamiseen.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Heinäluoma nosti esille myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin lausunnon Venäjän toimista.

”Jotta EU voisi toimia, Suomelta olisi pitänyt tulla avunpyyntö. Sitä ei tullut, sillä viranomaiset selvittävät vielä”, Heinäluoma arvioi.

EU:n edustajia hyvin tuntevana Heinäluoma oli vakuuttunut, että apua pyytäessään Suomi saisi kaiken tarvitsemansa avun.

”Mitä tiukempi linja, sitä tärkeämpää on säilyttää rauhallisuus. Rajoja ei voida siirtää yksipuolisesti, joten tässä suhteessa voimme olla levollisin mielin”, hän tuumasi.

Toveri huomautti Venäjän aiemmin tosin siirtäneen maarajojaan yksipuoleisesti Georgian rajalla, mutta Suomen ja Liettuan tilanteen hän näkee olevan erilaiset.

”Nato-maan kanssa Venäjällä on kyllä suurempi kynnys lähteä siirtämään rajoja yksipuolisesti”, Toveri arvioi.