Yhä useampi valmistunut opiskelija jää maakuntaan

Pekka Fali Tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Käden nostaneet taloustieteen opiskelijat aikovat jäädä Pohjois-Pohjanmaalle opiskelujen päätyttyä. Juha Huikari luennoi torstaina Oulun yliopistossa tilinpäätöksestä ja verosuunnittelusta. Eturivissä Heidi Karppinen Oulusta (vas.) ja Karin Leinonen Kajaanista. Kuva: Viestilehtien arkisto

Yhä useampi valmistunut opiskelija jää opiskelumaakuntaansa.

Kun vuonna 2000 yliopisto-opiskelijoista maakuntaan jäi heti tutkinnon suorittamisen jälkeen 61 prosenttia, vuonna 2010 opiskelumaakuntaan jäi valmistuttuaan 65 prosenttia.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan myös ammattikorkeakoulusta valmistuneista yhä suurempi osa pysyy opiskelumaakunnassaan.

Korkeakoulutetut jäävät etenkin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle.

Pirkanmaa on vahvistanut asemiaan kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 maakuntaan jäi 64 prosenttia yliopistosta valmistuneista. Se on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Varsinais-Suomessa kasvua oli 5 prosenttiyksikköä.

Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ammattikorkeakoulusta valmistuneista yli 80 prosenttia jää maakuntaan.

Samat maakunnat pitävät myös yliopistosta valmistuneensa: Uudellemaalle jää yli 80 ja Pohjois-Pohjanmaalle lähes 70 prosenttia valmistuneista.

Heli Kurikan vuonna 2008 valmistuneen tutkimuksen mukaan Uusimaa pitää kouluttamansa tiukasti. Lisäksi se imee väkeä muualta.

”Käytännössä siis maakunnissa voidaan kouluttaa koko maahan ja Uudellemaalle, mutta Uudellamaalla (sekä osin Tampereella ja Turussa) on vaikea kouluttaa muualle maahan”, tutkimus toteaa.

Kurikka tutki Oulun yliopistoista valmistuneiden alueellista sijoittumista 1990-luvulta 2000-luvulle.

Hänen mukaansa opiskelijat yliopistokoulutuksella on selviä alueellisia kytkentöjä. Opiskelijat sijoittuvat valmistumisen jälkeen yliopiston lähistöön tai Uudellemaalle.

Innokkaimmin korkeakoulutetut lähtevät Keski-Pohjanmaalta, jonne jäi vuonna 2010 heti tutkinnon tehtyään vain 13 prosenttia yliopistosta valmistuneista.

Kanta-Hämeeseen, Etelä-Savoon ja Päijät-Hämeeseen jäi noin viidesosa opintonsa päättäneistä.

Ammattikorkeakouluopiskelijat häviävät etenkin entisen Itä-Uudenmaan maakunnasta, jonne jäi 2010 opintojen jälkeen vain kolmasosa opiskelijoista.

Heti valmistumisen jälkeen tehdyt kyselyt antavat yhden totuuden. Ajan kuluessa valmistuneita lähtee pois enemmän.

Kurikan tutkimuksen mukaan hajaannus pois opiskelupaikkakunnalta on kuitenkin vähäistä.

”Keskimäärin opiskeluseudulle jääneiden osuus oli laskenut kymmenessä vuodessa viisi prosenttiyksikköä”, tutkimuksessa selvisi.

Koulutusalojen erot ovat isoja. Turun ammattikorkeakoulun oman sijoittumisseurantakyselyn mukaan Varsinais-Suomeen jäi 80 prosenttia 2010 valmistuneista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista.

Kulttuurialan opiskelijoista maakuntaan jäi puolet. Uudellemaalle työllistyi kolmannes.

Pääkaupunkiseutu imee valmistuneita osaajia.

Puolet entisen Itä-Uudenmaan ammattikorkeakoulutetuista lähti 2010 Uudellemaalle. Myös Päijät- ja Kanta-Hämeestä viidesosa muutti heti opintojen jälkeen Uudellemaalle.

Yliopistoista Uudellemaalle tullaan Päijät-Hämeestä (70 prosenttia valmistuneista), Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Pohjanmaalta (30 prosenttia). Vähiten korkeakoulutetut muuttavat Uudellemaalle Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Taidealojen korkeakouluista valmistuneista moni päätyy ulkomaille.

Kuvataideakatemiasta vuosina 2005–2009 valmistuneista lähes 10 prosenttia oli vuonna 2009 muuttanut maasta.

Samoin on Taideteollisen korkeakoulun kouluttamien laita.

Myös Åbo Akademista, Svenska handelshögskolanista ja Vaasan yliopistosta lähdetään kaikkien valmistuneiden keskiarvoa useammin ulkomaille.

PAULA TAIPALE

Avaa artikkelin PDF