Etelä-Pohjanmaalla jokien virtaamat pienenivät ja happamoituminen väheni toukokuussa
Happamoituminen on erittäin haitallista muun muassa lohikaloille ja särjelle.Etelä-Pohjanmaan ely-keskus julkaisi toukokuun vesitilannekatsauksen, jossa seurataan muun muassa vedenlaatua, vedenpinnantasoa, jokien virtaamaa ja pohjavesiä.
Kuiva ja lämmin toukokuun loppupuoli vähensi kuun puolivälin sateiden vaikutusta. Lämmin loppukuu laski jokien virtaamaa noin puolella tavanomaisesta. Lisäksi useiden järvien juoksutuksia jouduttiin pienentämään merkittävästi.
Pohjavesien pinta nousi hetkellisesti toukokuun alussa, kun viimeisetkin lumet ja routa sulivat. Kuun alun jälkeen pohjavedenpinnat kääntyivät lievään laskuun ollen paikoitellen jopa hieman tavallista matalammalla.
Luonnonjärvien ja tekojärvien vedenpinta päätyi toukokuun aikana lähelle kesän tavoitetasoja. Vedenpinta laski esimerkiksi Kuortaneenjärvellä ja Lappajärvellä.
Virtaamat pienenivät esimerkiksi Närpiönjoella, jonka alaosalla virtaama oli toukokuussa vain noin kaksi kuutiota sekunnissa. Virtaama väheni myös Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Perhonjoella.
Katsauksessa suurten jokien happamuustaso oli toukokuun aikana parantunut, nousten pH 6–7:ään viimeistään kuun puolivälissä. Osa pienemmistä joista kärsi happamoitumisesta pH-arvojen vaihdellessa 4,5–5,0 välillä.
Vesistöjen normaali happamuustaso on noin pH 6–8,5. Happamuustason laskiessa alle pH 5,5:een useiden kalalajien lisääntyminen häiriintyy. Tällaisia ovat esimerkiksi särki ja lohikalat, joiden lajeista useat nousevat jokiin ja puroihin kutemaan. Näille lajeille jokien happamoituminen on erittäin haitallista.
Parhaiten happamissa oloissa selviävät ahven, ankerias ja puronieriä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

