Villiintyneet kissalaumat sisäsiittoisia ja sairaita

Villiintyneessä laumassa liian pitkään elänyt aikuinen kissa ei yleensä enää totu ihmisiin. Kuva: Markku Vuorikari

Hyvä tarkoitus saattaa kääntyä kaltoin kohteluksi, kun ihmiset alkavat ruokkia pihapiiriin ilmestyvää leikkaamatonta kissaa. Kissa lisääntyy nopeasti, joten pian pihassa pyörii jopa kymmeniä maukujia.

Näissä villiintyneissä laumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä loisia, kertoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Laumoja löytyy yhä useammin ja ne työllistävät eläinsuojelutoimijoita aikaisempaa enemmän.

Monesti kissalauma elää yksin asuvan ihmisen pihapiirissä. Kissat pääsevät lisääntymään holtittomasti usein siksi, että hän voi henkisesti huonosti, sanoo SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

Isoissa laumoissa pitkään eläneet kissat eivät enää totu ihmisiin. Suuri osa aikuisista kiinni otetuista kissoista joudutaan lopettamaan, koska ne ovat liian arkoja. Jos nuoret pennut saadaan hoitoon riittävän varhain, ne sopeutuvat yleensä lemmikiksi.

"Jos laumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti", sanoo Ekholm-Martikainen.

Laumoja ei pääse syntymään, jos vapaasti ulkoilevat kissat leikkautetaan. Lisäksi SEY kannattaa kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja eikä niiden auttaminen kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille. Käytännössä villiintyneiden kissojen auttaminen jää vapaaehtoisten harteille.

Lauantaina 5.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää.

MT 19.9.2014 Maaseudun puolivillit kissat vakava eläinsuojeluongelma

MT 2.10.2013 Vuosittain lopetetaan tai hylätään jopa 20 000 kissaa