THL: Yksityiset ja julkiset samalle viivalle perusterveydenhuollossa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL laittaisi julkiset, yksityiset sekä järjestöt ja muut kolmannen sektorin tuottajat samalle lähtöviivalle. Ne voisivat kaikki tuottaa julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palveluja samoin pelisäännöin.
THL on huolissaan perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuudesta.
Kiireetöntä hoitoa saa terveyskeskuksista aivan liian hitaasti: kolmasosassa kunnista kuntalainen joutuu jonottamaan sitä ainakin viisi viikkoa.
”Suurin ongelma suomalaiselle kuntalaiselle on kiireettömään hoitoon pääsy. Se on järjestelmän sairastamisen vakavin oire”, kuvaili ylijohtaja Marina Erhola THL:n vaikuttajaseminaarissa torstaina Helsingissä.
THL julkisti torstaina seitsemänkohtaisen listan siitä, miten Suomen terveydenhuollon rahoitus ja järjestäminen saadaan kuntoon.
Tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsisi jonottamatta ja potilaalla olisi aidosti oikeus valita hoitopaikkansa.
THL esittää myös, että rahoitusta selkiytetään ja hoito- ja kustannusvastuulla pallottelu lopetetaan.
Laitos ohjaisi sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen rahoituksen yhdelle alueelliselle toimijalle. THL on liberaali järjestäjien määrän suhteen: niitä voisi olla esimerkiksi esillä olleet 20–30, 12–15, 4–5 tai 1.
Järjestäjän tulisi olla uusi toimielin. Se voitaisiin kuitenkin rakentaa nykyisiä rakenteita hyödyntäen.
Sote-uudistusta pohtiva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä näyttää päätyvän 25–30 sote-alueeseen, jotka vastaavat kaikista palveluista, sekä mahdollisesti perustason alueisiin, joilla on kontollaan sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto.
”Me toivomme, että alueita on selvästi vähemmän”, sanoo osastojohtaja Markku Pekurinen THL:stä.
THL lisäisi myös valinnanvapautta: potilas voisi vapaasti valita palveluntuottajan, jolla asioi. Mukaan hyväksytty tuottaja ei voisi kieltäytyä hoitamasta potilasta. Raha seuraisi potilasta palveluntuottajalle.
Ruotsin, Norjan ja Tanskan terveydenhuoltouudistuksista saatujen kokemusten mukaan uudistus voi vähentää alueellista tasa-arvoisuutta, sillä palvelujen tuottajat välttävät harvaanasuttuja alueita.
”Näin voi tapahtua, jos ei huolehdita, että palveluja on kaikkialla saatavilla. Harvaan asutut alueet eivät ole taloudellisesti kovin kiinnostavia”, sanoo Pekurinen.
”Valinnanvapausjärjestelmä ei ole taikasauva, jolla poistuu se ongelma, että harvaanasutuilla alueilla pohjoisessa ja idässä on vaikea rekrytoida lääkäreitä”, sanoo johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson THL:stä.
”Tätä on mahdollista säännellä korvausmenettelyillä. Annetaan potilasnupista korkeampi korvaus henkeä kohti.”
Toinen mahdollisuus on Norjan malli, jossa lainsäädäntöön on kirjattu, että järjestäjällä on vastuu siitä, että palveluja on saatavilla. Norjassa jokaisen asukkaan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi mahdollista valittavaa lääkäriä.
”Järjestäjätahon täytyy joko pyrkiä houkuttelemaan tuottajia tai järjestää palvelut omana tuotantonaan”, sanoo Jonsson.
Pekurisen mukaan THL:n ehdotukset ovat ottaneet jonkin verran vaikutteita Ruotsin mallista. Ruotsissa valinnanvapaus tuli pakolliseksi perusterveydenhuollossa muutama vuosi takaperin.
Erojakin on. Pekurisen mukaan Ruotsissa ei ole samanlaista työterveyshuoltoa kuin Suomessa. ”Meillä myös tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, sitä ei muualla yhtä vahvasti tavoitella.”
THL toivoo aloitteestaan laajaa keskustelua.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
