OECD kirittää Suomea vahvistamaan luonnonhoitoa yksityismetsissä ja hillitsemään energiapuun korjuuta

OECD:n raportin mukaan energiapuun korjuu vähentää metsään lahoamaan jäävän biomassan määrää merkittävästi, mikä on huono asia luonnon monimuotoisuudelle. Kuva: Johannes Tervo

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kirittää Suomea vahvistamaan luonnonhoitoa yksityismetsissä. Maakatsauksessaan järjestö huomauttaa, ettei Suomi ole saanut yrityksistään huolimatta luontokatoa pysäytettyä.

Joka kahdeksas eliölaji ja joka toinen elinympäristö ovat uhattuja. Uhanalaistuminen on lisääntynyt edellisestä, vuonna 2009 tehdystä arviosta.

Vuosina 2004–2019 Suomi menetti 1,7 prosenttia luonnontilaisista ja sen kaltaisista kasvillisuusalueistaan, mikä on suhteellisen paljon verrattuna muihin kymmeniin OECD-maihin. Metsien käyttöaste on verrattain korkea, mutta toisaalta metsiäkin on enemmän kuin muissa jäsenmaissa, yli 70 prosenttia maa-alasta.

OECD:n mukaan maa- ja metsätalouden monimuotoisuustoimissa on tapahtunut edistystä, vaikkei se ole riittävää. Esimerkissä mainitaan kevennetyt maanmuokkaukset ja pienialaisten alueiden suojelu talousmetsissä.

Tehtyjen monimuotoisuustoimenpiteiden tehoa syö hakkuiden lisääntyminen etenkin energiakäyttöön. Energiapuun korjuu vähentää metsään lahoamaan jäävän biomassan määrää merkittävästi. OECD kehottaa Suomea tarkastelemaan, paljonko bioenergiatavoitteet heikentävät luonnon monimuotoisuutta.

Raportin mukaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitus pitäisi kaksinkertaistaa ja varautua vapaaehtoisen suojelun korvausten nousuun puun hinnan noustessa.

OECD suosittelee Suomea arvioimaan, tarvitaanko lisää sääntelyä, jotta talousmetsien luonnonhoito paranisi ja metsiin jäisi enemmän lahopuuta. Lisäksi järjestö virallistaisi Luontopaneelin toiminnan lakiteitse. Luontopaneeli antoi taannoin oman arvionsa, jonka mukaan EU:n suojelutavoitteisiin päästäisiin rauhoittamalla kaikki eteläisen Suomen vanhat metsät.

"OECD-raportti antaa hyvää evästystä ensi vuonna laadittavalle kansalliselle sitoumukselle EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, joka viitoittaa työtä erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Maataloudesta OECD mainitsee, että ympäristötyöhön pitäisi suunnata yhä enemmän rahaa CAP-tukiuudistuksen myötä.

Suomessa on keskimäärin vähemmän peltomaata, alle 10 prosenttia, kuin muissa OECD-maissa. Sen sijaan luomuviljelyn osuus, 13 prosenttia, on verrattain suurempi.

Kaiken kaikkiaan OECD pitää Suomen ympäristöpolitiikan kehitystä viime vuosina myönteisenä. Hiilineutraaliuden, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämisen osalta tavoitteet ovat kiitettäviä.