Sanna Marinin (sd.) hallitus loi edellisellä hallituskaudella erillisen lainsäädännön Kemin ja Savonlinnan keskussairaaloiden sairaalatoiminnan ja päivystyksen rahoittamiseksi.
Erillisrahoituksen nimen saanut järjestely on edelleen juridisesti voimassa, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole varannut siihen enää rahoitusta.
”Erillisrahoitus lähti pois, kun Orpon hallitus päätti budjetistaan. Budjettimomentilla olikin nolla euroa aiemman kahdeksan miljoonan euron sijasta”, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä vahvistaa MT:lle.
”Vielä viime keväänä täällä Etelä-Savossa pohdittiin paljonkin Savonlinnan sairaalan tulevaisuutta. Esillä oli esimerkiksi mahdollisuus erikoistua kansalliseksi kärkiyksiköksi koko maassa jollakin osa-alueella”, Seppälä kertoo.
”Budjettimomentilla olikin nolla euroa aiemman kahdeksan miljoonan euron sijasta.” Santeri Seppälä
Kun erillisrahoitus katosi, on koko Savonlinnan sairaalan tulevaisuus vaakalaudalla. Orpon hallitus on linjannut, että erillisrahoitusjärjestely lakkaa kokonaan 2025.
Kun sosiaali- ja terveysministeriön asettama virkamiestyöryhmä vielä esitti peräti puolta Suomen kaikista keskussairaaloista lakkautettaviksi, on Etelä-Savossa jääty odottavalle kannalle.
Marinin hallitus oli varannut kahdeksan miljoonaa euroa Savonlinnan keskussairaalalle. Kemin keskussairaalalle oli varattu sama rahasumma.
”Viime kaudella teimme Lapissa paljon yhteistyötä yli puoluerajojen, muun muassa keskustalaisten kansanedustajien Katri Kulmunin ja Markus Lohen kanssa, että rahoitus myönnettiin ja laki saatiin aikaan”, SDP:n kansanedustaja ja Lapin aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemeltä toteaa.
”Kun kova työ tehtiin ja kun erillisrahoituksen yli vedettiinkin ruksit, niin harmittahaan se. Minkä Krista Kiuru (sd.) toi, sen Kaisa Juuso (ps.) vei”, Ojala-Niemelä sanailee.
Kiuru toimi Marinin hallituksen peruspalveluministerinä ja Juuso on nykyisen Orpon hallituksen sosiaali- ja terveysministeri.
”Kun kova työ tehtiin ja kun erillisrahoituksen yli vedettiinkin ruksit, niin harmittahaan se.” Johanna Ojala-Niemelä
Ojala-Niemelän mukaan Lapissa riittää sote-puolella haasteita.
”Orpon hallituksen tekemistä leikkauksista johtuen meillä on koko maan suurin säästöpaine sote-menoissa asukasta kohden. Lisäksi täällä pohjoisessa etäisyydet ovat erittäin pitkiä”, Ojala-Niemelä sanoo.
”Lapin maantieteen takia terveyskeskusten tai vuodeosastojen lakkauttamiset eivät täällä tule kysymykseen samalla lailla, kuin jossain muilla hyvinvointialueilla”
Ojala-Niemelä korostaa, että Lapin hyvinvointialueella on myös investointitarpeita.
”Rovaniemelle tarvitaan uusi paloasema ja uusia tehostetun palveluasumisen yksiköitä tarvitaan eri puolille maakuntaa.”
Vaikka Savonlinna ja Kemi ovat joutuneet luopumaan sairaaloidensa erillisrahoituksesta, kanavoi Orpon hallitus kuitenkin sote-rahoitusta Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueille kehittämisrahan nimellä.
”Osana Orpon hallituksen hallitusohjelman linjauksia on täydentävänä talousarvioesityksenä vuodelle 2024 myönnetty Porvoon ja Raaseporin sairaaloille miljoona euroa kielellisten oikeuksien toteutumisen tukemiseen”, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom vahvistaa MT:lle.
Kyseessä on Cantell-Forsbomin mukaan määräaikainen kehittämishanke. Porvoon ja Raaseporin sairaaloiden yhteyteen on tarkoitus perustaa verkostomaiset osaamiskeskittymät, jotka keskittyvät tukemaan ja kehittämään kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Tämän kehittämistyön tueksi on perustettu työryhmä, jossa on STM:n, HUS:n, Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueiden edustajat”, Cantell-Forsbom kertoo.
”Erillisrahoitus on nyt verhoiltu kehittämisrahaksi ruotsinkielisille sairaaloille.” Anna-Kristiina Mikkonen
Savonlinnalainen kansanedustaja ja Etelä-Savon aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) kritisoi Orpon hallituksen päätöksiä sote-rahoituksen osalta.
”Onhan tämä varsin ristiriitainen asia, että samaan aikaan kun kahden keskussairaalan erillisrahoitus lopetetaan ja sote-puolelta muutenkin leikataan rajusti, löytyykin ylimääräistä rahaa miljoona euroa Uudellemaalle”, Mikkonen hämmästelee.
”Erillisrahoitus on nyt verhoiltu kehittämisrahaksi ruotsinkielisille sairaaloille.”
