BUDJETTI- JA RAKENNERIIHI

MT lähti painoon, ennen kuin hallituksen budjetti- ja rakenneriihi päättyi torstaina.

Hallitus neuvotteli valtion

ensi vuoden budjetista ja tämän vuoden toisesta lisäbudjetista, eikä niihin tehty hallitus-

lähteiden mukaan isompia

muutoksia.

Rakenneuudistuksilla

haettiin kestävyysvajeen

umpeen kuromista eli

8–9 miljardin euron säästöjä.

Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan kuuden puolueen sekä ainakin kahden päivän ja yhden yön vääntö tuotti seuraavaa:

Maatalouden tuet vähenevät ensi vuonna prosentin.

Viljelijöiden EU-tuki 15 ja

kansallinen tuki vähenevät

12 ja ympäristötuki nousee

5 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalouden

rahat supistuvat kaikkiaan

66 miljoonaa euroa.

Ensi vuodelle varataan rahaa muun muassa teiden ja siltojen sekä asuntojen ja homekoulujen korjauksiin.

Tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien verotus

kiristyy.

Bensiinin, dieselin sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin sähkön verot nousevat.

Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan 75 prosenttiin ensi vuonna.

Osinkoverotusta muutetaan keväisistä päätöksistä siten,

ettei varakkaita pörssin ulkopuolisten yritysten omistajia suosita eivätkä ammatinharjoittajat, kuten lääkärit voi saada työtuloihinsa edullista pääomaverotusta.

Kiinteistöveron nostosta tai veropohjan laajennuksesta ei tullut tietoja neuvotteluista.

Työttömät saavat ansaita 400 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva heikkenee.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa lievennettäisiin ja työn

vastaanottamisen ehtoja

tiukennettaisiin. Yrittäjiltä

päiväraha edellyttäisi 15

kuukauden työssäoloa

neljässä vuodessa nykyisen 18

kuukauden sijasta. Työtulon

vähimmäismäärä nousisi 710 eurosta 1 000 euroon

kuukaudessa.

Lasten päivähoito-oikeutta rajataan, jos vanhemmat ovat kotona.

Lasten kotihoidontukea

muutetaan siten, että kolmivuotisesta tukioikeudesta

osa kohdennetaan isälle.

Opintotuen kestoa leikataan, mutta tuen taso nousee

nykyisestä.

Kunta- sekä sosiaali- ja

terveysuudistusta hiottiin

ministerityöryhmässä, mutta tuloksista ei ollut tietoa.

Tavoitteena on tehostaa

julkista taloutta eli säästää.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen

tavoittelemilla toimilla saadaan enemmän työtä, pidennetään työuria ja kohennetaan julkisen sektorin tuottavuutta.

Osa rakennepäätöksistä jää hänen mukaansa auki ja niistä neuvotellaan syksyllä.

Syksyllä neuvottelevat myös työmarkkinajärjestöt, joilta

odotetaan päätöksiä etenkin palkoista.

Eläkeratkaisulle laaditaan pääministerin mukaan

syksyllä vasta aikataulu. Se

tarkoittanee, että SDP on pitänyt neuvotteluissa kiinni vaalilupauksestaan olla nostamatta eläkeikää.

Eduskunta päättää

lopullisesti budjeteista sekä perhe-, työ- ja opintoetuuksiin liittyvistä lakimuutoksista.

Koonnut: Eija Mansikkamäki

Avaa artikkelin PDF