ETL: Lisätty sokeri ei erotu luontaisesta pakkausmerkinnöissä tai analyyseissä – vero ei olisi tasapuolinen
Elintarvikkeisiin lisätyn sokerin verottaminen on monimutkaisempaa kuin luullaan, elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja kirjoittaa Yliössään.
Ruuan hinta kohoaisi sokeriveron takia mutta viljelijä ei saisi tästä senttiäkään, elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja lataa. Kuva: Jaana KankaanpääOsa kansanedustajista on vaatinut elintarvikkeisiin lisätyn sokerin verottamisesta makeisveron poistuessa vuoden vaihteessa. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen painottaa, että lisätyn sokerin verotus on huomattavasti monimutkaisempaa kuin luulisi.
"Ensimmäinen ongelma lisätyn sokerin verottamisessa olisi se, että lisätty sokeri ei näy pakkausmerkinnöissä. Pakkauksissa kerrotaan sokereiden kokonaismäärä, joka voi olla luontaista tai lisättyä sokeria. Niitä ei voida erottaa toisistaan edes analyyseillä", Juutinen kuvailee.
"Lisättyä sokeria ei voida myöskään verottaa raaka-aineena, koska se johtaisi vain kotimaisen valmistuksen verottamiseen, ja tuskin meistä kukaan haluaa korvata kotimaiset tuotteet kenties vieläkin makeammilla ja suolaisemmilla tuontituotteilla."
Hallinnollinen taakka, joka veroon liittyisi, rapauttaisi Juutisen mukaan elintarviketeollisuuden kilpailukykyä Suomessa ja ulkomailla.
"Laajapohjainen sokerivero johtaisi ruuan hinnan merkittävään kohoamiseen ilman, että korotuksesta jäisi senttiäkään viljelijöille. Yrityksille vero tarkoittaisi valtavan suurta veron laskentaan, raportointiin, tilityksiin ja seurantaan liittyvää työpanosta ja byrokratiaa – siis lisää kustannuksia, jotka heikentäisivät mahdollisuuksia kehittää hyvinvointia edistäviä tuotteita."
"Sokerivero ohjaisi tuotekehitystä menettelyihin, joilla veroa voitaisiin mahdollisesti kiertää. Vero johtaisi elintarviketeollisuuden tuotannon sekä maidon ja muiden raaka-aineiden käytön alenemiseen, mistä seuraisi työpaikkojen väheneminen teollisuudessa ja alkutuotannossa."
Sokeriveron kulutusta ohjaavasta vaikutuksesta ei Juutisen mielestä ole selkeää näyttöä. Kymmenien prosenttien hinnannousu vähentäisi kulutusta, mutta "samalla muut vaikutukset olisivat jo katastrofaalisia".
"Ainoa tasapuolinen ja helppo verojärjestelmä ruokien ja juomien verottamiseen on arvonlisävero. Arvonlisäveroa puoltaa myös se, että sen tilittää verottajalle kauppa eikä teollisuus, jolloin veron määrä ei ole mukana kaupan katteiden laskennassa", Juutinen lataa.
Hän korostaa ylipainon olevan ongelma, johon myös elintarviketeollisuus hakee ratkaisua.
"Elintarviketeollisuus jatkaa monipuolisten, hyvinvointia edistävien tuotteiden tuotekehitystä ja vastuullista markkinointia. Myös lapsille ja nuorille halutaan jatkossa tarjota yhä enemmän tuotteita, jotka ovat hyväksi heidän terveydelleen."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
