Metsänomistajien tavoitteet ja rahantarve poikkeavat toisistaan
Tyypillinen palkansaajametsänomistaja on hyvin toimeentuleva pohjoispohjalainen ammattimies. Hän on hankkinut koulutuksen ja tienaa noin 3 500 euroa kuussa.
Palkansaaja myy puuta säännöllisesti. Puukaupan keskikoko on 500 kuutiota.
Metsää palkansaajalla on 30 hehtaaria, mikä on lähellä metsälöiden keskikokoa.
Tyypillinen maatalousyrittäjän ja metsänomistajan yhdistelmä löytyy Lounais-Suomesta. Hän asuu vakituisesti tilalla ja omistaa 58 hehtaaria eli lähes kaksi kertaa keskimääräistä enemmän metsää.
Tila on työllistänyt loimaalaisviljelijää jo nuorena, joten koulujen käyntiin ei ole riittänyt aikaa tai kiinnostusta.
Viljelijä myy puuta lähes vuosittain. Omatoimisen kaupan keskikoko on yli 600 kuutiota.
Keskimääräinen eläkeläismetsänomistaja löytyy Kainuusta. Hän on entinen maanviljelijä, joka on muuttamassa tilalta Sotkamon keskustaan.
Eläkeläinen ei ole käynyt kouluja. Metsää hänellä on 30 hehtaaria.
Puukauppoja eläkeläinen solmii harvakseltaan. Metsänhoitotöihin ryhtymisessä tahtoo tulla iästä johtuvaa viivettä. Toisaalta aikaa jää marjojen poimintaan.
Tyypillinen kaupunkilaismetsänomistaja löytyy Kymenlaaksosta. Hyvin hoidetun 28 hehtaarin metsätilan vanhemmiltaan hiljan perinyt kouvolalainen 61-vuotias opettaja on yksi heistä.
Hän arvostaa hakkuutulojen lisäksi metsän virkistyskäyttöä. Metsän hoitotarpeesta hänellä on heikko kuva. Puukaupassa hän luottaa metsänhoitoyhdistykseen.
Metsänsä virkistyskäyttöä painottava nainen asuu pääkaupunkiseudulla. Hänen perintömetsänsä on selvästi keskimääräistä pienempi, mutta hän vaalii silti tarkkaan sen luontoarvoja.
Virkistyskäyttöä arvostava metsänomistaja on käynyt kouluja, eikä hän tarvitse metsätuloja perustoimeentuloonsa.
Puuta hän myy harvakseltaan ja pienissä erissä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
