Kalastuslain uudistus työllisti 2013
Kalastuslain uudistus työllisti virkamiehiä ja organisaatioita melkein koko vuoden. Valmista ei tullut vieläkään.
Eläkeläisiä ei miellytä pykälä, jossa yli 64-vuotiaat velvoitetaan jälleen maksamaan kalastusmaksut. Ihmetystä aiheuttaa esitys, jonka mukaan ei-ammattilaiset saisivat myydä kalaa enintään viisi kiloa päivässä.
Isoja rysiä ja nuottia saisivat lakiesityksen mukaan käyttää jatkossa vain ammattikalastajat. Suomen ammattikalastajaliitto moitti lakiesitystä suojelulaiksi.
Uhanalaisina pidettyjen lohikalojen suojelemiseksi nostettiin alamittoja. Saimaannorpan takia laajennettiin verkkopyynnin kieltoalueita.
Väittely Itämeren lohen pyynnistä jatkui. Sekä merialueen ammattikalastajat että jokivesien harrastajat haluavat osansa saaliista. Yksimielisyyttä ei tänäkään vuonna löytynyt siitä, paljonko kullekin kuuluisi.
Norjassa kasvatettu halpa lohi vei jälleen markkinoita kotimaiselta kalalta. Sisävesien ammattikalastajat saivat edellisvuotta paremman saaliin.
Suomen mestaruuksista pilkittiin Keiteleen jäällä Viitasaarella. Voittotulokset jäivät kauas kilpailunjohtajan povaamista.Kyröskalan Kalle Paavola vei mestaruuden 3,74 kilon ahvensaaliilla.
Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden keskusliitto kokosivat rapulaulut yksiin kansiin. Kilpailu synnytti uusia ralleja.
Rapuruttoa ilmeni uusissa vesistöissä. Samalla paljastui luvattomia täplärapujen istutuksia.
Vuoteen 2022 yltävä kansallinen rapustrategia listaa vesistöt, joihin täplärapua ei saa istuttaa.
Metsähallitus vetää Oulankajoen taimen -hanketta. Radiolähettimillä merkittiin joukko taimenia, joista yksi on Maaseudun Tulevaisuuden kummikala Oula.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
