Tutkimusta koeputkissa ja lehmässä
Pötsin ainutlaatuisia olosuhteita on pyritty matkimaan koeputkessa muun muassa rehu- ja metaanitutkimusten tekemiseksi.
Näitä koeputkessa tehtäviä tutkimuksia kutsutaan in vitro -tutkimuksiksi. Niihinkin tarvitaan aitoa pötsinestettä mikrobeineen.
Sitä saadaan lehmästä, jonka kylkeen on tehty suljettava avanne.
Fistelin kautta pötsin ruokasulasta voidaan ottaa näytteitä, joiden avulla tutkitaan mikrobikäymisen lopputuotteita.
Aidossa pötsissä tehtävää tutkimusta kutsutaan in vivo -tutkimukseksi. Fistelin asentaminen on luvanvaraista.
Fistelilehmät elävät normaalia elämää, professori Aila Vanhatalo vakuuttaa. ”Nämä lehmät käyvät lypsyllä ja laiduntavat kuin muukin karja.”
Helsingin yliopiston Viikin koetilan navetassa asuvia muutamaa fistelilehmää käytetään parhaillaan tutkimuksessa, jossa etsitään uusia ratkaisuja valkuaisruokintaan.
Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko lypsylehmien rehuannosten rypsi korvata kotimaisilla palkoviljoilla kuten härkäpavulla tai sinilupiinilla.
Tuontivalkuaisen, rapsin ja soijan, osittainenkin korvaaminen palkoviljoilla lypsylehmien ruokinnassa parantaisi valkuaisomavaraisuutta.
Tutkimuksen lisäksi Viikin noin 60 lehmän karjaa käytetään opetuksessa: niiden kanssa tulevat agronomit ja eläinlääkärit opettelevat karjahoidon alkeet.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
