Pienten kuntien tehtävät kuihtumassa
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) haukkuu hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän sote-paperin linjattomaksi.
”Paperi on harvinaisen epäselvä. Se aiheuttaa kunnissa hämmennystä”, hän toteaa.
Tölli laskee, että hallitusryhmien esittämässä mallissa on kaksiportaisen järjestelmän sijasta useita erilaisia hallinnollisia himmeleitä.
Pienet, alle 20 000 asukkaan kunnat menettäisivät kokonaan itsenäisyytensä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.
Töllin mielestään selkein uusi linjaus on, että 20 000–50 000 asukkaan kunnat eli 38 kuntaa velvoitetaan liittymään sote-alueeseen.
”Vain poikkeustapauksissa ne voisivat järjestää joitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja”, hän toteaa.
”Näitähän riittää Suomessa, kuten Sastamala, Kirkkonummi, Rauma ja Mikkeli”, hän lisää.
Yli 50 000 asukkaan kuntia on Suomessa vain 19.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) ei myöskään tyydy esityksen sisältöön. Hän epäilee, ettei malli vähennä ”sote-himmeleitä”.
Saarakkalan mielestä ministerityöryhmän esityksessä jää auki, miten nykyiset sairaanhoitopiirit korvattaisiin.
”50 000–100 000 asukkaan sote-alue ei tunnu uskottavalta vaihtoehdolta, ja toisaalta tavasta jalkauttaa erityisvastuualueet nykyisten sairaanhoitopiirien alueille ei tehdä selkoa.”, hän perustelee.
Saarakkalan mielestä alle 20 000 asukkaan kunnat voisivat säilyä itsenäisenä. Ne voisivat siirtää esityksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelunsa suoraan sote-alueelle, mikäli sote-alue olisi kuntayhtymä, joka toimisi muulla kuin vastuukuntamallilla.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen arvioi, että 20 000 asukkaan väestöpohja on haasteellinen sote-palveluiden näkökulmasta.
”Terveydenhoitopuolen henkilöstön saatavuus näin pienissä kunnissa on nyt hankalaa. Myös sosiaalihuollon palveluille väestöpohja on aika vähän, eikä vähäisten tapausten vuoksi osaamista aina riitä kunnissa.”
Myllärinen uskoo myös, että kaksiportaiseen järjestelmään ei päästä mitenkään, kun keskisuuret kunnat velvoitetaan liittymään sote-alueeseen.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen katsoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteko on linjausten myötä siirtymässä pois pienemmistä kunnista.
”Pienen kunnan valtuusto ja hallitus eivät enää näistä asioista päätä, vaan päätöksenteko siirtyy aluehallintoon, jossa kunnalla on oma edustus”, hän sanoo.
Haataisen mukaan alueellisissa elimissä päätöksentekovalta ja sisään tuleva raha määräytyvät lähtökohtaisesti kuntien suuruuden mukaan.
Linjaukset pakottavat kuntia miettimään tulevaisuuttaan. Haatainen muistuttaa, että yleensä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat puolet tai enemmänkin kuntien budjetista.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
