EU:n maatalousuudistus ei muutaSuomen maatalouden ennusteita
Suomen maatalouden kehitys jatkuu kuta kuinkin samanlaisena kuin ennen EU:n maatalousuudistusta, maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ennustaa keskiviikkona julkistetussa raportissa. Se ennustaa kehitystä vuoteen 2020.
”Erityisen dramaattisia muutoksia uudistuksesta ei näillä näkymin koidu”, professori Jyrki Niemi arvioi. EU-tukien kokonaissumma pysyy käytännössä ennallaan, vaikka yksittäiset tuet muuttuvat. Valtaosa Suomen tiloista täyttää myös kaikki viherryttämisen vaatimukset jo nykyisellään.
Mutta jotta isoja muutoksia ei tule, täytyy lisäksi toteutua kaksi oletusta: tuottajahintojen nousu vähintään tuotantopanosten hintojen tahdissa ja kansallisen tukijärjestelmän pysyminen ennallaan.
Ennallaan kaikki jatkuu kuitenkin vain keskimääräisesti. Vuosien vaihtelu voi olla suurta. Maailmalla viljan tuotanto tasapainottelee pulan ja liikatuotannon rajalla. Hinta heilahtaa sen mukaan, kummalle puolen vuoden sato jää.
”Markkinat ohjaavat maataloutta yhä enemmän”, Niemi sanoo.
EU:ssa käytössä oleva laskentamalli ennustaa viljan hinnan pysyvän keskimäärin ennallaan vuosikymmenen loppuun. Kotieläintuotteiden hintojen odotetaan olevan vakaita tai hiukan nousevia.
Suuria muutoksia tapahtuu tilojen lukumäärässä. MTT:n ennusteen mukaan vuosikymmenen loppuun mennessä lopettaa useampi kuin joka kymmenes tila.
Sekin on tosin jatkoa viime vuosien muutokselle ja heikolle kannattavuudelle, MTT:n laskentatoimen päällikkö Arto Latukka sanoo.
Maatiloja oli toissa vuonna 57 000. Vuosikymmenen lopussa niitä on MTT:n ennusteen mukaan 48 000. Vähennys on 15 prosenttia.
Maito- ja sikatilojen määrästä häviää yli kolmannes vuoteen 2020.
Vaikka tilat harvenevat, kokonaistuotanto ei vähene.
Poikkeuksena on sianliha. Tuotanto on jäämässä pysyvästi kotimaan kulutusta pienemmäksi. Se voi Niemen mukaan olla jatkavien tilojen etukin, jos vaje johtaa hinnan nousuun.
Naudanlihassa kotimainen tuotanto ei ole vuosiin kattanut kulutusta.
Maatalouden kokonaispääoman tuottoprosentti 2011 oli Suomessa -1,1. Se oli EU-maiden kolmanneksi heikoin Maltan ja Ruotsin jälkeen. Parhaat tulokset olivat pääsääntöisesti uusissa jäsenmaissa. Siihen vaikuttavat niiden alhaiset hinnat ja palkat, Latukka sanoo.
Kun ennustemallin mukaan tuotanto ja hinnat pysyvät ennallaan, koko maatalouden yrittäjätulokaan ei juuri muutu. Ennuste päätyy sen hienoiseen laskuun. Tilakohtainen tuloksen kehitys on hiukan parempi, koska jakajat vähenevät.
Vaikka maatalous on tehostunut, kannattavuus ei ole parantunut. Rahaa on jäänyt jonnekin muualle ruokaketjussa, Niemi päättelee.
Usein syytettynä ollut kauppa ansaitsee Niemen mukaan myös kiitosta: ruokaketjua on tehostettu niin, että jakelu toimii Suomen pitkissä etäisyyksissä. ”Samalla kauppa on saanut lisää valtaa ketjun muihin toimijoihin verrattuna.”
HEIKKI VUORELA
www.mtt.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
