Hopearuutanasta tuli hankala vieraslaji
Suomen vesiin on päässyt hankala vieraslaji hopearuutana. Tulokas on sopeutuvainen: se kestää hyvin hapen ja ravinnon vähyyttä, eivätkä veden likaisuus ja rehevöityminen sitä häiritse.Tutkija Lauri Urho Riistan- ja kalantutkimuslaitoksesta (Rktl) kertoo hopearuutanan olevan Venäjällä ja Aasiassa paljon käytetty ruokakala.
Hopearuutana alkoi levitä Aasiasta Amurin alueelta, kun sitä istutettiin läpi Venäjän ruokakalaksi. Vuonna 1985 lajia tavattiin jo Viron rannikolla. Suomessa sitä on Urhon mukaan ollut 2000-luvun alusta saakka, vaikka ensimmäinen havainto tehtiin vasta vuonna 2005.
Hopearuutanalla on taipumus nousta meren rannan läheisiin lammikoihin ja jokiin, sitä on tavattu jo muun muassa Aurajoesta ja Mankinjoesta Espoosta, Urho kertoo. Laji lisääntyy hänen mukaansa todella voimakkaasti.
Hopearuutana valtaa vesistöön päästyään tilaa muilta kalalajeilta. Suurin Suomesta saatu hopearuutana on ollut 3,5-kiloinen, kolmikiloisia on saatu useita.
”Se on kultakalojen likeistä sukua ja suosittu ruokakala Venäjällä ja Aasiassa”, Urho mainitsee.
Urho toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat heti havaintonsa hopearuutanasta kuten muistakin mahdollisista vieraslajeista Rktl:lle.
”Hopearuutanaa ei saa missään nimessä siirtää edes omaan lammikkoon”, Urho korostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
