Nauriit töpeksitäänkaskeen juhannusviikolla
Pistoaidan vitsaksiksi halkaistaan tuore kuusi ylhäältä alas, näyttää Veijo Mustonen. Mikko Tirkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoKAAVI
Kesän mittaan Telkkämäen tilalla voi osallistua kaskeamista sivuaviin tapahtumiin.
”Nauriit töpeksitään eli syljeskellään kaskeen juhannusviikolla ja ruis kylvetään Laurin päivän tienoilla”, Telkkämäen opas Arja Räsänen kertoo.
”Jos viime syksyn ruis joutuu, niin Perinnepäivänä elokuun 19. korjataan sato. Jokainen voi kokeilla taitojaan sirpin käytössä.”
Telkkämäessä asuttiin 1700-
luvulta 1960-luvulle saakka. Vii-
meiset kasket paloivat sodan aikaan. Metsähallitus osti savolaistilan ja kaskisavut alkoivat nousta uudelleen vuonna 1993.
Kaski poltetaan juhannukseen mennessä, ellei märkyys estä polttamista. Kuivan kevään ansiosta tänä vuonna päästiin kaskeamaan jo toukokuun lopussa.
Nykyisellään sadan hehtaarin laajuiseen tilaan kuuluvat päärakennus, riihi, aittoja ja savusauna. Rakennusten ympärillä levittäytyvät pienet pellot ja laidunmaat.
Kaskipellosta otetaan sato tai pari. Sen jälkeen pelto jää niityksi tai laitumeksi, ellei sen anneta metsittyä. Kesäkuukausina Telkkämäessä käyskentelee maatiaislampaita ja -kanoja sekä itäsuomenkarjaa ja suomenhevosia maisemaa hoitamassa.
”Ne ovat täällä kesätöissä ruokapalkalla”, Räsänen kertoo.
”Jokainen eläin syö vähän eri tavalla, ja kun laitumia vaihdetaan, kaikki kasvit tulee syötyä. Paitsi niittyleinikki ja koiranputki, jotka eivät maistu millekään.”
Kaskeen kylvetään naurista ja ruista, molemmat paikallista siemenkantaa. Ruis puidaan tilan omassa riihessä.
Aitassa lepää kaksipiikkinen kaskiaura, paloaatra, jolla voidaan kääntää tuhkaista maata ennen kylvöä.
”Kuopion museosta saatiin malli. Rautaosat on vanhasta aatrasta, puuosat on tehty itse”, Metsähallituksen suunnittelija Auvo Sapattinen kertoo.
Riiheä vasten kenottaa toinen työväline, risukarhi. Halkaistuista kuusista tehty karhi hapsottaa sinne tänne, mutta kantojen ja kivien keskellä se toimii hyvin. Kylvön jälkeen hevosvetoisella karhilla ajellaan kaskessa ristiin rastiin.
Entisaikaan tehtiin uusi risukarhi vuosittain, sillä kuivuneet kuusenoksat katkeilevat tuoreita herkemmin. Telkkämäessä risukarhi elvytetään upottamalla se veteen ennen käyttöä.
Kaskeaminen näkyy Telkkämäen maisemassa.
”Kaskista raivatut kivet on kasattu pieniksi kasoiksi, kaskiraunioiksi. Eräs arkeologi löysi niitä tilan alueelta toista tuhatta”, Räsänen kertoo.
Kaskiraunioita voi löytää etenkin Itä-Suomen metsistä.. Kaavilla asuva Räsänen sanoo vasta hiljattain huomanneensa, että niitä on myös hänen kotitilansa metsissä.
Telkkämäestä tapaa kaskiahoilla viihtyviä kasveja kuten hirvenkelloa, kesämaitiaista ja ahopukinjuurta. Monet laidunlajit ovat lisääntyneet. Näitä ja muita kukkia ihmetellään luonnonkukkapäivänä 17. kesäkuuta.
”Päivän tarkoitus on patistella ihmisiä pyyhkimään pölyt kasvituntemuksensa päältä. Monet ovat aikanaan keränneet ja opetelleet tuntemaan kasveja.”
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
