Kunnat lausuivat vajain tiedoin
Valtiovalta kiersi viime keväänä maakunnissa kuulemassa kuntien kantoja uudistukseen. Kunnat toivoivat jo tuolloin toista kuulemiskierrosta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Sote-työryhmän oli määrä luovuttaa esityksensä ministereille viikko sitten. Raportti valmistuikin, mutta ministerit peruuttivat sen julkistuksen. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan sote-alueista ei pidä päättää ennen kuntauudistuksen ratkeamista.
Asiantuntijat olivat tiettävästi esittämässä Suomen jakamista 30–40 sosiaali- ja terveysalueeseen ja palveluiden järjestämistä isäntäkuntamallilla tai kuntayhtymänä.
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on pitänyt isäntäkuntamallia mahdollisesti perustuslain vastaisena. Kuntien itsehallinto edellyttää demokratiaa, mutta tässä mallissa muilla kuin isäntäkunnalla olisi vain maksajien asema.
Kuntien oli vaikeuksia antaa lausuntojaan myös siksi, että sote-uudistuksen ohella kesken on myös valtionosuusuudistus.
Kuntien piti nyt ottaa kantaa selvitysvelvollisuuteen, määräaikoihin, yhdistymisavustuksiin, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseen sekä siihen, mikä on hallituksen toimivalta kuntajaon muuttamissa.
Lausuntojen perusteella kunnat kannattavat kuntaliitoksissa edelleen vapaaehtoisuutta, pitävät aikataulua liian tiukkana toivovat selvitystyöhön enemmän aikaa ja haluavat valtiolta enemmän rahaa yhdistymisiin.
Rakennelaki velvoittaisi lähes kaikki kunnat selvittämään liitosta muiden kuntien kanssa. Perusteina olisi alle 20 000 asukkaan koko, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäyntiliikkuminen, yhdyskuntarakenne ja kunnan taloudellinen tilanne.
Pakkoliitos odottaisi lain mukaan vain erityisen huonossa taloustilanteessa olevia kuntia.
Kuntajoukko on kirjava. Mukana on suuria kaupunkeja ja pieniä maalaiskuntia, hyvin toimivia ja tehokkaita kehyskuntia ja jo kertaalleen pakkoliitettyjä kuntia kuten Sipoo.
Suurten kaupunkikuntien pelkona on, että lakiuudistus teettää niillä paljon työtä vailla tuloksia. Niiden mielestä kunnat pitäisi myös sitouttaa toimimaan kuntaliitosesitystensä mukaan. Näin katsoo esimerkiksi Turku.
Espoo toivoo selvityksiin kuntaliitosten ohella myös yhteistyön tiivistämistä. Sekä Oulu että Tampere pitävät aikataulua liian tiukkana.
Kuntaliitto korostaa, että kuntauudistuksen tulee edetä viivyttelemättä, mutta toteutuksessa on panostettava realistiseen toteutuksen aikatauluun.
Kunnille halutaan riittävästi aikaa rakennejärjestelyjen valmisteluun ja toimeenpanoon.
Liitto pitää tärkeänä, että hallinnon rakenteiden on selkeydyttävä ja toiminnan tehostuttava.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
