Tämä suomalainen terästehdas päästää enemmän kuin lentoliikenne ja melkein yhtä paljon kuin maatalous – vetyteknologian odotetaan nollaavan tuotannon päästöt

Teräskela hehkuu valssaamossa. SSAB aikoo mullistaa teräksen valmistuksen vetyteknologialla, joka nollaa tuotannon hiilidioksidipäästöt. Kuva: Tero Pajukallio

Raahessa toimiva SSAB:n terästehdas tupruttaa ilmakehään noin 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Määrä ylittää reippaasti Suomen lentoliikenteen päästöt ja jätteiden käsittelyn päästöt.

Yksittäistä terästehdasta hieman suuremmat päästöt ovat koko Suomen maataloudella sekä henkilöautoliikenteellä.

Viime vuonna EU:n päästökauppaan kuuluvat teollisuuslaitokset vastasivat 46 prosentista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Energiaviraston päästötietojen mukaan kymmenen ilmakehää raskaimmin kuormittavan laitoksen joukosta neljä tuottaa energiaa pääkaupunkiseudulle.

Eniten hiilipäästöjä tuottavien teollisuuslaitosten omistajia ovat SSAB, Neste, Helen, Turun seudun energiantuotanto, Fortum, Vaskiluodon voima, Outokumpu ja Alholmens Kraft.

Luvuista saa perspektiiviä, kuinka suuret mahdollisuudet teollisuudella on leikata Suomen päästöjä verrattuna kuluttajien ponnisteluihin, vaikka he kuinka vähentäisivät liikkumista ja tehostaisivat jätteiden lajittelua.

Ilmastonmuutoskeskustelussa moni asiantuntija on painottanut, että päättäjien kannattaa kohdistaa ilmastotoimenpiteitä yksittäisiin energia-alan ja teollisuuden suurkuormittajiin.

Monella alalla yritysmaailma pyrkii myös omaehtoisesti edelläkävijäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Paineita asettavat päättäjien ohella sijoittajat ja kuluttajat.

Ruotsalaisomisteinen SSAB kuuluu edelläkävijöihin. Sen pyrkimyksenä on tehdä teräksentuotannosta hiilidioksidivapaata vuoteen 2045 mennessä. Temppu tehdään pelkistämällä rautamalmia raudaksi vetykaasun avulla hiiliperäisen koksin sijasta. Tehdas alkaa päästää hiilidioksidin sijasta vettä.

SSAB:n koelaitos käynnistyy ensi vuonna Luulajassa. Markkinoille hiilivapaa teräs on tarkoitus tuupata vuonna 2026.

Hybrit-nimeä kantava vetytekniikka moninkertaistaa terästehtaiden sähkönkulutuksen, joten päästöttömyys edellyttää, että sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. SSAB:n ympäristö- ja turvallisuusjohtajan Harri Leppäsen mukaan yhtiö luottaa tuulivoiman yleistymiseen ja halpenemiseen sekä fossiilisen sähkön kallistumiseen päästökaupan myötä. Suomen sähköntuotannosta valtaosa on jo hiilivapaata.

Raahen tehtaalla on testattu myös fossiilisen hiilen korvaamista biohiilellä. Kokeiden mukaan hiilestä jopa viidennes voisi olla biohiiltä. Tällä hetkellä Suomesta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi suurta biohiilen toimittajaa.

Rauta- ja terästuotannon osuus on noin 7 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, joten vetytekniikan ja biohiilen käytön yleistyminen leikkaisi ihmiskunnan päästöjä aimo siivun.