Miksi ei tuijia ja kivituhkaa?
Arkkitehti Tapani Kivinen antaisi lisää narua maatilojen pihojen suunnitteluun.
Perinteisesti on ajateltu, ettei maaseudulle pidä tuoda eksoottisia puita. Suojapuustona on käytetty kuusta, koivua ja jalopuita: vaahteraa, tammea. Tuijaa on vierastettu.
Vanhaan pihaan on nähty sopiviksi pinnoiksi vanha nurmi, luonnonhiekka ja sora.
Kivinen hyväksyisi tuijat asuinpihoihin ja pinnoitteeksi esimerkiksi kivituhkan. Myös betonilaattoja voisi laittaa portaikkojen edustalle, jotta jalkineet saa kopistella. ”Samoin grillikatokseen, oleskelualueelle betonilaatat tai puuterassit käyvät luontaisesti.”
Maisemasuunnittelija Riikka Asunmaan mukaan sisäänkäynnin edustan pinnoitus säästää siivoustyötä ja antaa huolitellun ilmeen. Lisäksi käytävien ja oleskelualueiden pinnoitus lisää niiden käyttöaikaa, kun lumi sulaa niistä nopeammin. Käytävien pinnoittamisella voidaan myös ohjata vierailijoiden kulkua.
Pinnoitteiden ja kivien käyttö asuinpihoilla on Asunmaan mukaan lisääntynyt. Pysyvillä, helpoilla ratkaisuilla, kuten koristekivillä, -soralla ja hakkeella, haetaan pihaan näköä.
Kivinen miettii, onko puutarhanpito talouskeskusten pihoilla näivettynyt.
Arkkitehti Elmar Badermann tutki 1970-luvulla suomalaisen maatilan rakennuskantaa ja hahmotti talouskeskuksen perusrakenteen. Siinä piha on jaettu oleskelupihaan, keittiöpihaan eli ryytimaahan, puutarhaan pensaineen ja puineen, lasten leikkipihaan sekä puistoon, eli nurmikkoon, joka rajautuu pellon reunaan.
Kivisen tuntuma on, että kiinnostus ryytimaan ja puutarhan hoitoon on vähentynyt.
Oleskelupiha puolestaan on korostunut: siitä halutaan edustava paikka, jonne voi kutsua vieraita puutarhajuhliin. Pieniä muoti-ilmiöitä ovat uima-allas ja suihkulähde.
Asunmaan mukaan käytännöllisyys on lähtökohtana maatalojen asuinpihojen suunnittelussa.
”Maatalon pihaan haetaan mahdollisimman helppohoitoista, selkeää linjaa. Sellaisia kasveja ja materiaaleja, ettei tarvitse kykkiä ylimääräistä.”
Puutarha oli aiemmin emännän ylpeys. Nyt voi olla, että aika loppuu emännältä kesken: maatilat ovat isoja, on muita harrastuksia.
Entä maatilojen pihapiirien siisteys? Se on kiinni omistajasta, sanoo Kivinen.
Aiemmin sanottiin, että siisteysraja kulkee Pähkinäsaaren rauhan rajalla. Uudempi versio pitää rajana nelostietä.
Kivinen miettii, johtuuko se ruotsalaisvaikutteista tai siitä, että lännessä ja lounaassa tilat ovat jo pitkään olleet pysyviä. Idässä kaskiviljely on liikuttanut talouskeskuksia.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
