TEM:n suunnitelma sähkön sääntelystä on vanhentunut ‒elintarvikehuollon sähkön saanti varmistettu myös kriisien aikana
Elintarvikehuolto luetaan huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi sektoriksi, jonka sähkönsaanti pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa. Fingridin toimivaltuudet ohjata sähkönkäyttöä ovat laajat jo normaalioloissa.
Sähkön saanti huoltovarmuuden kannalta tärkeille sektoreille pyritään turvaamaan myös sähkön säännöstelytilanteissa. Näitä sektoreita ovat muun muassa teollisuus, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito sekä elintarvikehuolto. Kuva: Päivi KarjalainenOn mahdollista, että sähkön saantia joudutaan joskus säännöstelemään Suomessa.
”Sähkön säännöstelysuunnitelma koskee sähköenergian toimituksen rajoittamista ja säännöstelyä asiakkaille. Ohjattuun, pakolliseen säännöstelyyn voidaan siirtyä vasta poikkeusoloissa ottamalla käyttöön valmiuslain 1552/2011 36. pykälän lisävaltuudet. Lisävaltuuksien käyttöönotosta päättää valtioneuvosto”, Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö Arto Pahkin toteaa MT:lle.
Pahkinin mukaan sähkön säännöstelyä ja rajoitusta tehdään valmiuslain valtuuksilla.
”Sähkön käyttöä voidaan valmiuslain mukaan säännöstellä kieltämällä sähkön käyttö tietyissä käyttötarkoituksissa, kiintiösäännöstelyllä tai sähkönjakelun keskeytyksillä”, hän tähdentää.
Jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää valmiuslain toisen osan säännösten soveltamisen aloittamisesta.
”Tällainen asetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi”, täsmentää työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elina Hautakangas.
Valmiuslain alaisesta sähkön säännöstelysuunnitelmasta vastaa Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö TEM.
”Energian säännöstelysuunnitelmien laadinta kuuluu ministeriöiden vastuulle. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa poikkeusoloissa tapahtuvasta polttonesteiden säännöstelystä liikenteessä ja TEM sähkön ja kaukolämmön säännöstelystä”, Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston päällikkö Pia Oesch sanoo.
Traficom on työstänyt kuluvan vuoden aikana liikennepolttonesteiden säännöstelysuunnitelman ajantasaistamista. Työssä on ollut mukana huoltovarmuusorganisaatiosta Polttonestepooli.
”Sekä sähkön että kaukolämmön säännöstelysuunnitelmat ovat vuodelta 2011. Niiden on tunnistettu vaativan päivittämistä. TEM onkin tietojeni mukaan avannut sähkön säännöstelysuunnitelman arvioitavaksi. Työtä tehtäneen yhteistyössä sähköalan viranomaisia ja elinkeinoelämää edustavan Sähköpoolin kanssa”, Oesch kertoo.
Tarve sähkön säännöstelylle olisi seurausta pitkäaikaisesta tarpeesta rajoittaa sähkön käyttöä.
”Juuri tällaista tilannetta varten on olemassa sähkön säännöstelysuunnitelma, joka koskee lähtökohtaisesti kaikkea sähkönkulutusta. Sähkön saanti huoltovarmuuden kannalta tärkeille yhteiskunnan sektoreille pyritään turvaamaan myös säännöstelytilanteissa”, Oesch toteaa.
Valtioneuvoston päätöksellä huoltovarmuuden kannalta kriittisen tuotannon ja palveluiden sektoreiksi luetaan vesihuolto, teollisuus, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito, elintarvikehuolto, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä lääkehuolto ja jätehuolto.
Fingridin toimivaltuudet ohjata sähkön käyttöä ovat laajat jo normaalioloissa, Arto Pahkin huomauttaa.
”Normaaliolojen sähköpulatilanteilla tarkoitetaan tilanteita, joissa valmiuslain lisävaltuuksia ei ole otettu käyttöön. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj hoitaa ja johtaa sähköjärjestelmän toimintaa järjestelmävastuunsa mukaan”, Pahkin sanoo.
Käytännössä sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaa verkonhaltijoille tiedoksi asiakaskohtaisesti irti kytkettävän tehon määrän.
”Rajoitus pyydetään aloitettavaksi välittömästi, ja sen ilmoitetaan olevan voimassa toistaiseksi. Verkonhaltija kierrättää kulutuksen irtikytkentää kahden tunnin kiertävinä katkoina jakeluverkossaan”, Pahkin kertoo.
Sähköpulaan liittyvät irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat eivät joutuisi irtikytkennän kohteeksi.
”Todennäköisesti myös joitakin kriittisiä kuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri.”
Huoltovarmuuskeskuksen Oeschin mukaan normaalioloissa voi tulla esimerkiksi joitakin tunteja kestävä pula sähkötehosta.
”Tämä johtuu siitä, että sähköverkossa sähkön tarjonnan ja käytön täytyy olla tasapainossa joka hetki, millisekuntien sisällä”, Oesch kertoo.
Epätasapaino voi eskaloituessaan hallitsemattomaksi aiheuttaa laajan sähkökatkon.
”Järjestelmävastaavana toimivalla kantaverkkoyhtiö Fingridillä on toimivaltaa, edellä mainitussa sähköpulatilanteessa, tehdä monessa portaassa toimenpiteitä sähköverkon toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä, eikä niiden tekemiseksi tehdä erillistä poliittisia päätöksiä”, Oesch sanoo.
Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä Euroopan unionissa on käyty runsaasti keskustelua energiankäytön säännöstelystä.
EU:n energiaministerit pääsivät alkuviikosta sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä EU:n alueella. Jäsenmaiden ministerit hyväksyivät esityksen, jonka mukaan kaikki EU-maat vähentäisivät kaasun kulutustaan 15 prosentilla elokuun ja ensi vuoden maaliskuun välillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
