Iäkkäitä kuljettajia on liikenteessä yhä enemmän – näin voit treenata itse reaktio- ja havainnointikykyä
Iäkkäillä kuljettajilla on työikäisiä suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin. Liikenneturvallisuus on kuitenkin parantunut myös iäkkäiden osalta.
Iän myötä esimerkiksi reaktiokyky liikenteessä hidastuu, minkä lisäksi hämäränäkö voi heikentyä. TOMMI ANTTONEN / LEHTIKUVA.Iäkkäiden kuljettajien osuus Suomen tieliikenteessä on viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes tuplaantunut. Sama kehitys jatkuu, ja 2040-luvulla Suomessa saattaa olla jopa miljoona 70 vuotta täyttänyttä ajokortinhaltijaa, kerrotaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.
Iäkkäillä kuljettajilla on työikäisiä suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin. Toinen onnettomuusaltis ikäryhmä ovat nuoret, vasta ajokortin saaneet kuljettajat.
Takavuosiin verrattuna liikenneturvallisuus on kuitenkin parantunut myös iäkkäiden kuljettajien osalta.
”Yksi syy on tietysti se, että keskimäärin ikäihmisten yleinen toimintakyky ja terveys on parantunut. Tällä hetkellä nämä iäkkäät, vaikkapa 70-vuotiaat, ovat varsin hyväkuntoisia ja terveitä”, sanoo erityisasiantuntija, erikoislääkäri Petteri Harjuvaara Traficomilta.
Jos perussairauksia ja esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja hoidetaan ennakkoon, vähentää se myös muun muassa äkillisten sairauskohtausten todennäköisyyttä.
Iän myötä esimerkiksi reaktiokyky liikenteessä hidastuu, minkä lisäksi hämäränäkö voi heikentyä.
Iän myötä esimerkiksi reaktiokyky liikenteessä hidastuu, minkä lisäksi hämäränäkö voi heikentyä. Tämä voi hankaloittaa yllättävien tilanteiden havainnointia.
Oman haasteensa tuo jatkuvasti haastavammaksi ja teknisemmäksi muuttuva liikenneympäristö.
Vauhtia ja vaaratilanteita voivat tuoda aiempaa digitaalisemmaksi ja teknisemmäksi muuttuneet autot. Myös liikennemäärät ja liikenteen nopeus ovat kasvaneet.
”Ajoneuvojen digitaalinen tekniikka haastaa osaltaan iäkkäiden toimintakykyä. Pitää olla tosi näppärä ja toisaalta myös hoksottimet kunnossa, että osaa käyttää sitä ajoneuvoa, millä ajaa”, sanoo Harjuvaara.
Liikenteeseen on ilmestynyt myös uusia liikkumismuotoja. Siinä missä aiemmin vastaan tuli lähinnä autoja ja satunnaisia moottoripyöriä, on liikenteen seassa nyt myös esimerkiksi mönkijöitä, mopoautoja ja sähköpotkulautoja.
Esimerkiksi sähköpotkulaudat liikkuvat hyvin nopeasti ja huomaamattomasti.
”Se lisää nopeuden ja muuttuvien tilanteiden määrää liikenneympäristössä. Se tiedon käsittely, jota tarvitaan liikenteen seassa ja joka täytyy pystyä ottamaan huomioon omassa toiminnassa, on sellainen mikä hidastuu ikääntyessä”, sanoo Harjuvaara.
Traficomin mukaan lakimuutos tuli voimaan nopeasti eivätkä kaikki palveluntarjoajat olleet täysin valmistautuneita siihen.
Keväällä 2025 voimaan astui laki, jonka mukaan ajokorttia varten tarvittava lääkärinlausunto on hankittava yksityiseltä palveluntarjoajalta julkisen sijaan. Traficomin mukaan jo ennen lakimuutosta noin puolet lausunnoista haettiin yksityiseltä julkisen sijasta.
Ongelmia saattaa Traficomin mukaan koitua, jos lausunnon hakija on esimerkiksi pitkäaikaissairauden takia ollut säännöllisesti julkisen terveydenhuollon yksikön seurannassa ja hoidossa.
Aiemmin lääkärinlausunnon ajokorttia varten pystyi pyytämään siltä taholta, joka tunsi ajokorttia hakevan ja tämän terveydentilan.
”Nyt joudutaan pääsääntöisesti hommaamaan sellaisista paikoista, jossa ei terveydentilasta tai toimintakyvystä ole niin paljon tietoa. Tämä tietysti aiheuttaa riskejä sen suhteen, että kulkeutuuko tieto ja osataanko tai ehditäänkö sitä siellä yksityisellä puolella hyödyntää”, sanoo Harjuvaara.
Traficomin mukaan lakimuutos tuli voimaan nopeasti eivätkä kaikki palveluntarjoajat olleet täysin valmistautuneita siihen. Nyt esimerkiksi ajoterveyden arvioinnin prosesseihin on Harjuvaaran mukaan alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Yksityiseltä palveluntarjoajalta lääkärinlausuntoa hakiessa saattaa törmätä myös siihen, että lausuntoa varten mahdollisesti tarvittavat lisätutkimukset voivat olla hyvin hintavia. Tämä saattaa koitua monen pienituloisemman iäkkään ongelmaksi.
”Ajokortti ei ole mikään perusoikeus, joka olisi mahdollista ikuisesti säilyttää täysin ilman kustannuksia. Mutta taloudellinen tilanne voi monella ikäihmisellä olla tiukka, ja tuntua sitten kalliilta nämä mahdolliset jatkoselvittelyt ja tutkimukset”, sanoo Harjuvaara.
”Ei kenenkään lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen tavoitteena ole ottaa korttia pois.”
Omaa terveydentilaansa ja liikenteessäkin tarvittavaa liikkumis- ja toimintakykyään voi ja kannattaa myös ylläpitää iän karttuessa.
Yleisestä terveydestään mahdollisimman hyvin huolehtimalla pääsee jo pitkälle. Jos huomaa muutoksia terveydentilassaan, kannattaa pikimmiten suunnata terveydenhuollon ammattilaisen puheille.
Lääkärin vastaanotolla ei tarvitse jännittää sitä, että jostain asiasta ei uskaltaisi kertoa siinä pelossa, että lääkäri ottaa ajokortin pois.
”Ei kenenkään lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen tavoitteena ole ottaa korttia pois. Jos uusia sairauksia tai oireita tulee, niin mitä varhaisemmin ne havaitaan ja saadaan hoitoon, sitä paremmin ajokykyäkin pystytään tukemaan ja ylläpitämään”, sanoo Harjuvaara.
Reaktio- ja havainnointikykyä puolestaan voi treenata itse vaikka tekemällä sanaristikoita. Liikenteessä puolestaan kannattaa toimia ennakoivasti ja muut huomioon ottaen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
