Pakurista tehdään hittituotetta
Pakurikääpä muodostaa puuhun pakuriksi kutsuttuja kasvaimia. Suomessa pakuria saa myydä vain ravintolisänä tai teemäisenä tuotteena. Kiinassa se on yleisimpiä lääkinnällisiä sieniä. Kai Pulkkinen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Jo noin 150 maa- ja metsätilaa ympäri Suomen on ilmoittautunut halukkaiksi mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Itä-Suomen yliopiston käynnistämään Raharääseikkö-nimiseen pakurin tutkimushankkeeseen.
Keskiviikkona Joensuussa kymmeniä asiasta kiinnostuneita kokoontui pohtimaan, miten pakurille saataisiin tuottajaverkosto ja edunvalvontakoneisto.
Toistaiseksi markkinoilla jyllää venäläinen pakuri, ja ongelmia koko asialle aiheuttaa esimerkiksi väärennösten päätyminen kuluttajille.
”Kysyntä uusille metsätaloudellisesti vähäarvoisia metsiä hyödyntäville matalan teknologian menetelmille on suuri”, sanoo ryhmäpäällikkö ja vanhempi tutkija Henri Vanhanen MTT:stä.
Parin viime vuoden aikana on perustettu pakuriviljelmät 33 tilalle, joilla pakuriymppäyksiä on tehty noin 1 300 puuhun eli yhteensä 6 500 siirrostetta.
”Viljelyn rinnalla kehitetään analysointimenetelmää tuotetun ja luonnonesiintymistä kerätyn pakurin laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi”, Vanhanen kertoo tyytyväisenä ymppäysten onnistumisprosenttiin.
Tehokkaasti ympättynä yksittäinen koivu voisi tuottaa jopa noin kahdeksan kiloa pakuria.
Kuluttajille pakuria jalostaa ja markkinoi Suomessa viitisen vuotta sitten perustettu Puhdistamo-yritys.
Puhdistamo on tullut tunnetuksi muun muassa raakasuklaasta.
”Haluamme pakurista marginaalituotteen maailman rikkaalle ja ostokykyiselle väelle. Jalostus kannattaa tehdä Suomessa”, Puhdistamon perustaja ja toimitusjohtaja Joni Laiho kertoi keskiviikkona Joensuun seminaarissa.
”Ensi vuonna pakuria myydään taas enemmän kuin tänä vuonna. Toistaiseksi 2,5 miljoonan euron liikevaihtomme tulee pääosin Suomesta, mutta jonain päivänä pakurituotteemme menevät maailmalla läpi”, Laiho vakuutti.
Hän tietää, että heidän jo kerääjille maksamansa 33 euron kilohinta on korealaisille kova, kun venäläistä raakapakuria saadaan 12 euron kilohintaan.
Toisaalta tiedossa on myös Suomen hyvä maine Aasian markkinoilla.
Kiinalaiset ostavat Laihon mukaan mieluummin suomalaista pakuria kuin kiinalaista.
Puhdistamossa arvoketju kymppien raaka-ainehinnasta lähes tuhannen euron kilohintaiseen uutetuotteeseen jää Suomeen. Uuttaminen tehdään Pohjanmaalla, ja ison osan loppuhinnasta, kuten myös riskit, nappaa Puhdistamo.
”Meille ostetaan pakuria 100–200 kiloa kuukaudessa. Olemme ostaneet sitä yhteensä 6 000 kiloa, mutta jos maailmanmarkkinat oikeasti avautuvat, puhutaan toisesta mittakaavasta. Sitä varten tarvitsemme varmuuden saatavuudesta.”
Kysymyksiä seminaarissa herätti pakurin terveysvaikutusten tieteellinen todentamattomuus.
Laiho vastasi, että sitä suurempi kysymys yritykselle on saada pakuriin uskovat ihmiset vaihtamaan venäläinen pakuri suomalaiseen. Tuotteeseen uskovat ihmiset ostavat sitä, vaikka sitä ei terveysvaikutuksilla markkinoitaisikaan.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
