Viidettä 141-ratkaisua ei tullut
Toivoa, torjuntavoittoja ja pettymyksiä Etelä-Suomen maataloudelle antanut artikla 141 syntyi aamulla 1.3.1994 Brysselissä. Takana oli Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen viimeinen yö.
EU:n puheenjohtajamaa Kreikka oli ollut ajamassa neuvottelut umpikujaan. Sen estivät komission edustajat ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel.
Lopullisen muotonsa artikla sai myöhemmin virkamiesvalmistelussa:
”Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”
141-tukea on maksettu Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhataloudelle. Pohjoisen tuesta on säädetty artiklassa 142, joka on pysyvä mutta tuotannon ja tuen kasvua rajoittava.
Antti Kuosmasen hävitetyn neuvotteluhistorian mukaan jo pari päivää maratonistunnon jälkeen tuli tietoon ”hälyttävä asia”. Komissio olikin kertonut muille, vastahakoisesti Suomen jäsenyyteen suhtautuneille jäsenmaille, että Suomelle sallitut kansalliset tuet olisivat alenevia siirtymäkauden tukia. Sitä tulkintaa komissio sittemmin toisti jokaisessa Suomen kanssa käydyssä 141-neuvottelussa.
Suomesta tuli EU:n jäsen 1995. Ensimmäinen 141-ratkaisu tehtiin vuosiksi 1997–1999 (maa- ja metsätalousministerinä Kalevi Hemilä, sit.). Sitä seurasivat kaudet 2000–2003 (Hemilä), 2004–2007 (neuvottelut aloitti Jari Koskinen, kok., ja päätti Juha Korkeaoja, kesk.) ja 2008–2013 (Sirkka-Liisa Anttila, kesk.). Viimeinen 141-kausi venyy vuoteen 2014 EU:n maatalousuudistuksen myöhentymisen takia.
Tänä vuonna on käyty viidensiä 141-neuvotteluita (Koskinen). Ratkaisu tehdään kuitenkin uuden 149a-pykälän mukaan. Se tuli EU:n maatalousuudistukseen EU-parlamentin kautta Petri Sarvamaan (kok.) esityksestä. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut muutoksen kannalla.
Jo edellisen ministerin Sirkka-Liisa Anttilan aikaisissa strategiapapereissa ministeriö pohti artiklan 141 korvaamista tavalla, joka kelpaisi komissiollekin.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
