Suomi saa maksaa lisää maatalouden kriisitukea – löytääkö hallitus rahat?
BRYSSEL (MT)
EU lupasi syyskuun puolivälissä Suomelle maatalouden kriisitukea yhdeksän miljoonaa euroa. Suomi voi halutessaan lisätä pottiin toisen mokoman, lupaa EU:n komission esitysluonnos.
Vielä ei ole tiedossa, käyttääkö hallitus mahdollisuuden.
Todennäköisesti Suomi tuplaa yhdeksän miljoonan tuen, mutta rahat otetaan lisäbudjetista. Hallitus esitti lisäbudjettiin 20 miljoonan euron kriisipakettia, mutta valtiovarainvaliokunta pienensi perjantaina summan 19 miljoonaan euroon, koska hallitus ei ole antanut lakiesitystään.
20 tai 19 miljoonaa saadaan perumalla tukileikkauksia, joten se ei ole uutta rahaa. Uutta rahaa voi siis tulla yhdeksän tai 18 miljoonaa euroa.
”Kansallinen yhdeksän miljoonaa on vielä auki ja siitä neuvotellaan. Päätöstä ei ole tehty. En osaa arvioida, mikä poliittinen tilanne sen suhteen on”, maa- ja metsätalousvaliokunnnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) korostaa.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mielestä tuplaus tuo uusia mahdollisuuksia.
”Se antaa joustoja rakentaa maatalouden tukipakettia. Yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa”, Tiilikainen sanoo.
Leppä on samaa mieltä.
”Kun ne yhdistetään tukien maksamisen aikaistamiseen, saadaan jo hyvä apu kaikkein kiireisimpään ongelmaan, eli tilojen kassakriisiin.”
Kriisituen kokonaissumma kaikille EU-maille on 420 miljoonaa euroa. Jos kaikki maat tuplaavat tuen, voi se nousta suurimmillaan 840 miljoonaan euroon.
Tukea maksetaan Venäjän asettaman tuontikiellon aiheuttamien tappioiden korvaukseksi.
Vaikka tuplaamalla ei tulisi lisärahaa, olisi päätöksestä muita hyötyjä.
Tuplaus nimittäin sisältää valtuuden maksaa tukea kaikkialle Suomeen. Ilman uutta valtuutta Etelä-Suomessa kansallisen tuen kohdistamisessa on rajoitteita.
”Tuplaus helpottaa tilannetta. Etelä-Suomessa on tiloja, joille tukea ei voisi ilman uutta valtuutta maksaa”, MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila sanoo.
Lisäbudjetin 20 miljoonan jakamiseen tukena vapaasti Suomella ei ole valtuuksia.
”Etelä-Suomen koko kansallisen tuen maksuvaltuus käytetään perinteiseen tukeen. Pohjois-Suomessa sen sijaan on maksuvaltuuksia jäljellä. EU:ssa ei pelkät eurot riitä. Lisäksi pitää saada myös valtuudet maksaa niitä”, Kaila jatkaa.
Jäsenmailla on paljon valtaa itse päättää jaosta. Komissio odottaa jäsenmailta selvitystä tukiperusteita joulukuun loppuun mennessä.
Komissio on puhunut maidon- ja sianlihan tuottajista, mutta MTK haluaisi tukea myös muita tuotantosuuntia.
”Ollaan todettu, että kriisi koskee koko maataloutta. Velkaisia tiloja pitää auttaa”, Kaila sanoo. Jakoperusteet auki
Komissio on laajentamassa tukea myös lampaanlihalle.
Tukea pitää hakea. Mallia hakuprosessiin voidaan ottaa vuoden 2010 kriisituesta.
”Silloin kriteerinä oli liikevaihdon suhde velkoihin ja investoinnit otettiin huomioon”, Kaila sanoo.
Kansallisesta osuudesta puhuttiin jo maatalousministereiden kokouksessa Luxemburgissa syyskuun puolivälissä.
Silloin maatalouskomissaari Phil Hogan esitti sitä, mutta päätös jäi auki.
Kaikki jäsenmaat eivät lisätukea aio maksaa. Osalla ei ole rahaa. Jotkut maat vastustavat, koska katsovat kansallisen tuen haittaavan kilpailua.
11 jäsenmaata, Suomi myös, oli alustavasti kiinnostunut tuesta.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
