Tuulivoimayhdistys: Kannatamme lunastuskorvausten korotusta

Tuulivoimala Kantissa Karviassa Pohjois-Satakunnassa. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa se on kirjattu parissakin kohdassa, siis lunastuskorvausten nosto. Tuulivoima-ala kannattaa ajatusta.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on jo pitkään lausunnoissaan tuonut esiin oman kantansa lunastuskorvauksista ja viimeksi viime keväänä tiedotteessaan STY totesi: ”Tuulivoimayhdistyksen mielestä korvauksia voidaan myös korottaa, kunhan tuulivoimaa kohdellaan kuten kaikkia muitakin lunastusmenettelyä käyttäviä tahoja.”

Tasapuolisuus on asiassa tärkeä periaate. On kyse sitten tuulivoiman tuottaman energian siirrosta, eli puhtaasta kotimaisesta sähköstä, liikkumisesta maanteillä paikasta toiseen tai ihmisten kodeista eli asunnoista asuinalueilla, on kyse sellaisista yhteiskunnan toiminnoista, jotka ovat meidän jokaisen arjen kannalta välttämättömiä tarpeita.

Ihmisiä ja heidän maaomaisuuttaan ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan lunastuksen syyn vuoksi. Siksi lunastuslain linjaukset eri toimintojen tasapuolisesta kohtelusta ovat perusteltuja.

On hyvä korostaa kotimaamme vahvuuksia. Niin kuin yhtä maailman puhtainta ruokaa nousee meidän omasta maastamme, ja metsissämme kasvaa niin sanottua vihreää kultaa, tehdään puhdasta kotimaista sähköä samoista luonnon tarjoamista vahvuuksista.

Tuulivoimaa tuotetaan Suomessa ympäristön ehdoilla. Uusiutuvan energian osalta on kyse vahvuudesta, jossa voimme olla selvästi parempia kuin toiset.

Suomen laaja pinta-ala ja nykyinen tuulivoimateknologia tarjoavat meille keinot, joilla voimme tuottaa puhdasta sähköä kestävästi suurissa määrin. Maamme suuri koko auttaa tuulivoiman rakentamisessa sopivalle etäisyydelle muun muassa asutuksesta. Lisäksi voisimme vielä paremmin hyödyntää laajan maamme vahvuutta sallimalla paremmin tuulivoiman rakentaminen itäiseen Suomeen.

Suomenniememme on niin laaja, että se tarjoaa ”hyväntuuliset” olosuhteet yleensä toisella puolella silloin, kun toisella puolella on tyyni päivä.

Energiantuotannosta ei tee kestävää vain se, että sille on tarjolla erinomaiset olosuhteet, jotka tarjoavat näkymän taloudellisesti järkevälle hyödyntämiselle. Kestävyyttä ja varsinkin hyväksyttävyyttä on oltava myös ekologisesti ja sosiaalisesti.

Tuulivoimahankkeen vaikutukset luontoon, kuten eläimistöön, selvitetään, arvioidaan ja mallinnetaan tarkasti tuulivoimahankkeen suunnittelun aikana, mikä vahvistaa tuulivoiman ympäristöllistä kestävyyttä. Myös vaikutukset ihmisiin ja muihin elinkeinoihin arvioidaan tarkasti hankekehityksen aikana.

Sosiaalisesti kestävyyttä lujittaa tuulipuistojen myönteiset työllisyysvaikutukset. Kymmenen tuulivoimalan puisto tuo tutkitusti rakennusvaiheessaan noin 100 hengen ja tuotantovaiheessaan yli 20 työntekijän paikallisen työllisyysvaikutuksen.

Ylipäätään tuulipuistojen kuluista kohdentuu noin 60 prosenttia Suomeen. Muut kustannukset liittyvät turbiineihin, jotka ovat meillä länsimaista alkuperää.

Lisäksi uusiutuvan energian ympärille on perustettu eri puolille Suomea osaamiskeskuksia, joiden tarkoituksena on puhtaaseen energiaan perustuvien investointien vauhdittaminen alueellaan.

Merkittävänä sosiaalisen hyväksyttävyyden tekijänä toimii tuulivoiman kiinteistöveron Suomen malli. Se perustuu siihen, että Suomessa kiinteistöverot maksetaan sinne, missä myös negatiiviset vaikutukset ovat. Tuulivoiman hyödythän tunnetusti ovat valtakunnallisia ja globaaleja.

Tuulipuisto ja ihmiset sen rakentamisen takana haluavat olla hyviä naapureita paikallisyhteisölleen eli kuntalaisille. Rinnakkaiselossa maanomistajien kanssa tuo hyvä naapuruus korostuu ja muuttuu todelliseksi.

Tuulivoimahankkeissa on tavoitteena toteuttaa viisasta maankäyttöä, joka säästää maata. Siitä esimerkkinä on alan tavoite toteuttaa entistä parempia liityntäjohtohankkeita, jotka voivat jopa puolittaa maankäytön tarpeen.

Käynnissä onkin vaikuttaminen sähkömarkkinalain kokonaisuudistukseen, jonka myötä järkevämmät ja useamman hankkeen yhteiset johtokäytävät olisivat paremmin toteutettavissa.

Tärkeää on tietysti myös muistaa, että maa- ja metsätalous on edelleen mahdollista tuulipuistossa ja tuulenottoalueella, kun vuokrasopimuksissa määritetään, että maanomistaja jatkaa maanviljelyä tai metsätaloutta entiseen tapaansa.

Tuulipuiston on tarkoitus vahvistaa paikallista elinvoimaa eikä estää maa- ja metsätaloutta tärkeänä suomalaisena tuotantoalana.

On hyvä vielä palata vahvuuksiin. Kotimaisessa ruuassa, metsässä ja uusiutuvassa energiassa on kyse sellaisesta, josta voimme olla yhdessä ylpeitä. Tässä tapauksessa ruoho on naapurin aidan takana yhtä vihreää, suomalaista kasvua.

Matias Ollila

edunvalvontajohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry