Työntekijöiden korttiviidakkoa yritetään karsia – "eri toimijoiden itsesäätely rapauttaa ammatinharjoittamisen vapautta"

Ammattiautoilijoita vaaditaan puoli tusinaa erilaisia ammattipätevyyksiä. Kuva: Markku Vuorikari

Yrittäjiltä ja heidän työntekijöiltään voidaan vaatia mitä erilaisimpia pätevyyskortteja huolimatta heidän peruskoulutuksesta tai kokemuksesta. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää vakuutusehdoissaan

lisäpätevyyksiä työntekijöiltä, kertoo Suomen yrittäjien koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu.

"Yleensä pätevyyskortit eivät perustu mihinkään lakiin, on vain eri toimijoiden vaatimuksia. Suomessa ammattipätevyyksiä säädellään eurooppalaisittain vähän.."

Lampun mielestä eri toimijoiden itsesäätely erilaisten lupakorttien avulla on alkanut rapauttaa ammatinharjoittamisen vapautta. 

"Tässä on riskinä muun muassa palveluiden kaventuminen, hintojen nousu, työvoiman saatavuuden vaikeutuminen sekä kilpailun vääristyminen."

Lampun mukaan lupa- ja pätevyyskortteihin suhtaudutaan yrittäjien keskuudessa ristiriitaisesti, vaikka iso osa yrittäjistä on koulutusmyönteisiä.

"Osa yrittäjistä kokee, että osa korteista ei ole tarpeellisia tai jokin lupakortti on voimassa liian lyhyen ajan, esimerkiksi vain viisi vuotta. Joissain lupakorteissa nähdään olevan enemmän tarjoajan kaupallinen intressi kuin sisällöllinen tarpeellisuus."

Esimerkiksi Turun aikuiskoulutuksen ylläpitämässä Korttirekisteri-palvelussa on kirjattu pelkästään 38 erilaista lupa- ja pätevyyskorttia.

Tunnetuimpia ovat esimerkiksi ensiapukurssit, työturvallisuuskortti, hygieniapassi, tulityökortti, järjestyksenvalvojakortti, ikärajakortti ja trukkikortti. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen katutyökortti, jota ilman ei pääse kadulle töihin. Myöskään muiden kaupunkien kortit eivät kelpaa.

Lupa- ja pätevyyskorttien takana ovat eri toimialojen edustajat. Usein viranomaisilla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan.

Lampun mukaan ongelmana on, että korteissa on päällekkäisyyksiä. Tarjontaa pitäisi hänen mielestään karsia.

Pätevyyskortit ovat olleet usein esillä esimerkkinä byrokratian purkutalkoissa, mutta toistaiseksi tulokset ovat laihoja.

Haasteena on se, että kukaan toimija ei ole valmis luopumaan kortistaan. Korttien ympärille on rakentunut vuosien mittaan myös koulutusorganisaatioita, joiden kurssit työllistävät vuosittain tuhansia kouluttajia.

Työterveyslaitoksen alla toimii parhaillaan työryhmä, joka kokoaa yhteen turvallisuuskorteista vastaavia tahoja sekä korttien käyttäjiä. Työterveyslaitoksen johtaja Tommi Alangon mukaan keskustelu lupa- ja pätevyyskorteista on parhaillaan käynnissä. Yhteisiä kehittämisen kohteita kartoitetaan pian muun muassa kyselyn avulla.

Alanko kertoo esimerkiksi ehdotuksesta, jonka mukaan kurssin voisi uusia verkossa. Lisäksi työnantajille voitaisiin antaa mahdollisuus tarkastella pätevyyden saaneita verkossa yhteisessä korttijärjestelmässä.

Alangon mukaan tavoitteena on myös mallintaa korttikoulutusten kokonaisuus ja eri koulutusten sisällöt.

Korttien hyödyllisyyttä ei voi kiistää. Työpaikoilla vakavat tapaturmat ja vahingot ovat vähentyneet ja hyvä suunta johtuu osaksi työturvallisuuskoulutuksesta.

Alanko huomauttaa, että työnantajalla on velvollisuus perehdyttää työntekijät kunnolla työhön ja turvallisiin työtapoihin.

"Turvallisuuskortit antavat perustiedot turvallisuudesta, rakentavat yhteistä käsitystä turvallisista työtavoista ja luovat turvallisuudesta tapaa."