Euromaat kokoavat yhteen pankkien tukirahat
BRYSSEL (MT)
EU:n valtiovarainministerit pääsivät myöhään keskiviikkona sopuun euromaiden yhteisestä pankkiresoluutiomekanismista.
Resoluutio tarkoittaa pankin alasajoa tai uudelleenjärjestelyä tilanteessa, jossa se ei enää selviä velvoitteistaan.
Osana ratkaisua on rahasto, jonka varat kerätään maksuina pankeilta. Kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa euromaiden osuudet rahastossa sulautetaan yhteen.
Päätöksen pankkien alasajosta tekisi jatkossa niin sanottu kriisinratkaisuneuvosto, joka koostuu viidestä jäsenestä sekä euromaiden rahoitusvalvojien edustajista.
Suppeampi johtokunta voisi päättää pienemmästä pankkituesta.
Isompien tukipakettien kohdalla läsnä olisivat kaikkien euromaiden edustajat.
Kriisinratkaisuneuvosto hoitaa suoraan vain euroalueen 260 isointa pankkia koskevat ongelmat.
Pienemmät pankit jäävät kansallisten rahoitusvalvojien hoteisiin.
EU-komissio olisi halunnut itselleen vallan päättää pankkien alasajosta. Saksa ja Suomi kuitenkin vastustivat komission valtaa.
Nyt sovittua päätöksentekomallia on arvosteltu liian hitaaksi nopeasti kärjistyvien pankkikriisien ratkaisussa.
”Minä uskon, että päätöksiä pystytään tekemään hyvinkin nopeasti. Mutta sitten toisaalta siinä tilanteessa, jossa käytetään yhteisvastuullisesti rahaa, joko toimialalta kerättyä tai veronmaksajien rahaa, on tärkeää että nuo päätökset tehdään mahdollisimman huolellisesti, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoo.
Urpilaisen mukaan Suomen tavoitteet sijoittajavastuusta toteutuvat nyt päätetyssä mallissa.
Ongelmiin ajautunut pankki voi saada tukea vasta sen jälkeen, kun pankin osakkeenomistajat ja velkakirjojen haltijat ovat kärsineet tappioita. Tallettajien varat on kuitenkin suojattu 100 000 euron osuuteen saakka.
Jos sijoittajavastuu ei kata tappioita, avuksi tulee pankeilta maksuina kerätty resoluutiorahasto.
Aluksi joka maalla on siinä oma osuutensa. Kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa kansalliset osuudet kuitenkin sulautetaan yhteen. Lopullisesti yhteensä 55 miljardin euron yhteisen rahaston pitäisi olla olla toiminnassa vuonna 2026.
Rahasto perustetaan euroalueen maiden välisellä erillisellä kansainvälisellä sopimuksella, vaikka muilta osin järjestelmä perustuu EU-lainsäädäntöön.
Siirtymäajan kuluessa valtiot voivat tukea omia pankkejaan, jos rahastossa oleva kansallinen osuus ei riitä kattamaan tappioita.
Jos valtiolta loppuvat rahat, se voi pyytää tukipakettia EU:n kriisirahastosta EVM:stä kuten tähänkin asti.
Pankkien alasajosta päättävä neuvosto ja resoluutiorahasto ovat osa niin sanottua pankkiunionia. Toinen osa sitä on pankkivalvonnan siirtäminen Euroopan keskuspankin vastuulle.
Yhteinen pankkivalvonta tulee voimaan ensi vuoden syksyllä ja pankkien alasajomekanismi 2016 alusta. Ajatus yhteisestä talletussuojasta ei ole edennyt.
Euroopan parlamentin täytyy vielä hyväksyä jäsenmaiden kesken neuvoteltu sopimus.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
