Elintarvikeostoilla tuntuvia vaikutuksia maakuntien työllisyyteen
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin mukaan maatalous työllistää 105 000 henkeä ja koko elintarviketeollisuus noin 96 000, kun huomioidaan myös kerroinvaikutukset. Bruttokansantuotteesta toimialat vastaavat noin seitsemää prosenttia.
Professori Heikki Törmän tiimi on laskenut tutkimushankkeessa eri maakuntien aluetaloudellisia vaikutuksia. Hän on julkaissut tulokset Etelä-Savosta, Varsinais-Suomesta, Kouvolan seudulta, Keski-Suomesta ja Hämeestä.
Selvitysten mukaan julkisilla ostoilla pystyttäisiin merkittävästi vaikuttamaan esimerkiksi aluetalouksien työllisyyteen. Esimerkiksi Keski-Suomen julkisten keittiöiden ostamista elintarvikkeista viisi prosenttia on omasta maakunnasta.
Jos keittiöissä käytettäisiin ainoastaan maakunnan omia elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen aluetaloudelliset vaikutukset nykyistä suurempia.
Alkutuotannon bkt voisi nousta nykyisestä 260 miljoonasta eurosta 22 prosenttia eli noin 55 miljoonalla eurolla. Työllisyys kohenisi 20 prosenttia eli noin 766 henkilötyövuodella.
Vastaavasti elintarviketeollisuuden vaikutukset voisivat nousta hieman enemmän. Elintarviketeollisuuden vaikutus bkt:hen voisi nousta 22,5 prosenttia eli noin 99 miljoonalla eurolla ja työllisyyteen 24 prosenttia eli noin 5 000 henkilötyövuodella.
Etelä-Savossa maakunta-asteen nosto ruokahankinnoissa parantaisi myös työllisyyttä.
Jos keittiöiden hankinnoista 15 prosenttia tehtäisiin omasta maakunnasta, työllisyys kohenisi 28 henkilötyövuoden verran. Jos osuus nousisi 45 prosenttiin, työllisyysvaikutus olisi 76 henkilötyövuotta.
Suomen kaikkien maakuntien aluetutkimusten tulokset analysoidaan Leena Viitasaaren keväällä julkaistavan tutkimuksen yhteydessä.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
