SOK haluaa perustaa kymmenien miljoonien eurojen arvoisen ruokarahaston: "S-ryhmällä on vakava huoli suomalaisen ruuan tulevaisuudesta"

"Voisiko Suomi olla Euroopan ruoka-alalle se, mitä Nokia oli matkapuhelimille?" kysyy SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. Suomessa on myös Heikkilän mukaan minkä varaan rakentaa: puhtaat raaka-aineet ja teknologista innovaatiokykyä. Kuva: Sanne Katainen

S-ryhmä haluaa vauhdittaa kotimaista ruokasektoria.

"Keskustelu on osaksi poteroitunutta eikä kovin paljon eteenpäin vievää", kommentoi nykyistä tilannetta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. Hän puhui aiheesta SOK:n tiedotustilaisuudessa maanantaina.

"S-ryhmällä on vakava huoli suomalaisen ruuan ja kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuudesta. Olemme suurin suomalaisen ruuan myyjä. Haluamme myydä suomalaista ruokaa ja asiakkaat haluavat ostaa sitä, kunhan hinta ja laatu ovat kohdallaan."

Tuottajien haasteiden suurimmiksi syiksi Heikkilä nimeää Venäjän vastapakotteet, maitokiintiöiden häviämisen ja maailmanmarkkinahinnat.

"Keskimääräinen tilakoko Suomessa on noin 40 lehmää, Ruotsissa 80 ja Tanskassa 160. Iso rakennemuutos Suomessa tulee tapahtumaan."

Ruuan vienti laahaa Suomessa jäljessä naapureista: kun Suomessa viennin arvo on noin 1,6 miljardia euroa, Ruotsissa summa on 5 ja Tanskassa jo 16 miljardia.

"Potentiaalia viennin kasvattamiseen on rutkasti."

Ruoka-alan murros avaa Heikkilän mukaan mahdollisuuksia uusiin ruuantuotantotapoihin ja teknologian hyödyntämiseen. "Tulevaisuudessa robotiikka, koneäly, Big data ja 3D-teknologia ovat jo arkipäivää."

Kotimaisen ruuantuotannon edistämiseksi Heikkilä nimeää S-ryhmältä kolme käytännön tekoa: Investoinneista merkittävin on ruokarahaston perustaminen. Rahasto sijoittaisi uusiin ruoka-alan yrityksiin ja liiketoimintaan, jossa hyödynnetään uutta teknologiaa ja tuotantotapoja. Useamman kymmenen miljoonan euron arvoiseen rahastoon haetaan muitakin sijoittajia.

S-pankki selvittää parhaillaan, löytyykö markkinoilta valmiutta pääomasijoitusrahaston perustamiseksi. "S-ryhmä katsoo oman investointinsa kiinnostuksen pohjalta."

S-ryhmä aikoo myös perustaa ajatusharppaamon, jossa tehdään ruoka-alaan liittyvää tutkimusta ja keskustelunavauksia. Lisäksi ProAgria Etelä-Suomi aloittaa S-ryhmän tuella tuottajille suunnatut tulevaisuusvalmennukset.

ProAgrialle S-ryhmä maksaa 200 000 euroa yhteistyötukea.

"Yhteistyö tuottajien kanssa on meille tärkeää ja haluamme sitä entisestään tiivistää", Heikkilä sanoo.

"Tässä on tuottajalle nähtävissä tulevaisuudennäkymiä, joiden varaan voi rakentaa kasvua ja kestävämpää tuotantoa."

Entäpä tuottajan rooli? Voisiko rahan käyttää esimerkiksi viljelijän osuuden nostoon elintarvikeketjussa? "Kauppa käy kovaa kilpailua, nähdään että vapaan kilpailun pitää kaikissa portaissa toimia", Heikkilä sanoo.

Hän viittaa myös Luken ja PTT:n tutkimukseen, jonka mukaan kauppa on menettänyt katteitaan ja lisää halpuutuksen lisänneen esimerkiksi kotimaisten kasvisten myyntimääriä.

"Oman halpuutuksen kautta ollaan pystytty tehostamaan toimintaamme. Tuottajalle on hyötyä siitä, että hintaa on saatu alennettua."