Kaivosteollisuus valitti kovaa kohteluaan
OULU (MT)
Viranomaiset ja kaivosten edustajat ajautuivat välillä pieneen sanaharkkaan siitä, kenen kuuluisi katsoa peiliin vai kuuluisiko kenenkään.
Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja Pekka Perä ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka olivat jyrkästi eri mieltä siitä, noudatetaanko Talvivaarassa lupaehtoja.
Pohjois-Suomen kaivosmessujen paneelikeskustelussa kaivosala piti saamaansa arvostelua osin liiallisena ja vääränä.
”Luullaanko tosiaan, että kaivosten jälkihoito jäisi yhteiskunnalle”, kysyi toimitusjohtaja Jukka Jokela Northland Mines Oy:stä.
”Ei kaivosta pääse Suomessa aloittamaan ennen kuin asettaa riittävät vakuudet, joiden turvin jälkihoito tehdään. Vaikka kaivos menisi konkurssiin, rahat jälkihoitoon ovat tallessa.”
Pokan mielestä kaivosala on välillä unohtanut, että se tarvitsee toimintaansa myös ”sosiaalisen luvan”, yleisen hyväksyttävyyden. Ilman sitä joudutaan vaikeuksiin.
Perä myönsi tehdyt virheet mutta painotti, että ne on korjattu.
”Tätä media ei suostu kertomaan.”
Keskustelun edetessä Perä väitti, että Talvivaara toimisi nyt lupaehtojen mukaisesti. Pokka tarttui tähän.
”Totuus on, että nykyiset lupaehdot eivät täyty”, Pokka neuvoi. ”Päästörajat on vahvistettu korkeimmassa oikeudessa saakka, ja niitä te ette pysty noudattamaan.”
Pokka sai tukea Tukesin kaivosyli-insinööriltä Terho Liikamaalta:
”Luvan saajan on toteutettava hanke sellaisena, mihin hän on lupaa hakiessaan sitoutunut. Talo pitää rakentaa niin, ettei katto vuoda, vaikka sitä ei erikseen sanota lupaehdoissa.”
Mielipiteet menivät ristiin myös siinä, olisiko syytä keskustella kaivosverosta tai -rahastosta. Pokka huomautti, että samanlaista keskustelua käydään monissa maissa, ja monissa maissa rahastoja on perustettu.
Kaivosten edustajien mielestä pitäisi riittää, että 80 prosenttia investoinneista jää Suomeen.
Asianajaja Casper Herlerin mielestä nykyinen, viime hallituksen tekemä kaivoslaki on tarkoituksella erittäin tiukka. Kaivosverolla sitä pyritään vieläkin tiukentamaan.
Liikamaa muistutti kaivosten laajasta merkityksestä. Ala on nostanut monia menestyviä yrityksiä metallien jalostukseen, konepajoiksi ja insinööritoimistoiksi. Uusia syntyy.
Suomen kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja, ”myös poromies”, Harri Siitonen piti osaa julkisuudessa esitetyistä väitteistä poliittisena propagandana.
”Pedot on meille pahempi ongelma. Poromiehet tykkää kaivoksista. Ne maksavat kunnon korvauksen.”
Siitonen oli pettynyt siihen, ettei kaivoslaki jätä tilaa pienille malmin etsijöille. Byrokratia tappaa toiminnan.
Jokela kyseli, mistä ihmeen Kittilän uraanimalmista jotkut oikein puhuvat.
”Ei siellä mitään uraanimalmia ole. Kultaa siellä on.”
Varatoimitusjohtaja, Raahen kultakaivoksen johtaja Krister Söderholm Nordic Mines AB:stä toivoi tolkkua keskusteluun.
”Porakaivovedessä on enemmän uraania kuin meidän vesissämme. Keksikää nyt parempia väitteitä!”
JOUKO RÖNKKÖ
KRISTER SÖDERHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
