Kalastaja kaipaa nuoria apajille
Mika Nikulaisella on toiveenaan suurempi vene. ”Sitä ennen pitää kuitenkin vähän tienata.” Juha Kauppinen Kuva: Viestilehtien arkistoINARI (MT)
Inarijärvellä eletään sesonkiaikaa. Ammattikalastaja Mika Nikulaisen kesäpäivät venyvät 12–15-tuntisiksi. Pyyntiaikaa siitä on 8–9 tuntia.
Nikulainen on saapunut Juutuanjoen kalasatamaan käsittelemään päivän saaliinsa myyntikuntoon. Pyyntipaikalle on satamasta matkaa 30 kilometriä. Osa kalastajista käy jopa 80–90 kilometrin päässä.
Nikulaisen mukaan kala on kysyttyä ja sitä menisi kaupaksi enemmänkin. Pääasiassa se menee Inariin, Ivaloon ja Saariselälle ravintoloihin.
”On tärkeää, että kala jää lähialueelle, jotta ihmisten ei täällä tarvitsisi syödä kasvatettua kalaa”, ajattelee Nikulainen.
Yksityiset ihmiset hakevat jonkin verran ruotoja ja pakastavat ne koirille. Muuten ostajat vaativat, että kala on fileerattu ja vakuumipakattu. ”Käsittely vähentää pyyntiaikaa, mutta paremman hinnan kalasta silloin saa.”
Nikulainen pyrkii käsittelemään kalat pyyntipäivänä. Parhaassa tapauksessa kala on jo illalla ravintolassa ja asiakkaan lautasella.
Nikulaisen pääsaaliskalat ovat siika ja taimen.
”Taimen on mukava pyytää ja siikaa nopeampi käsitellä, koska sitä ei tarvitse suomustaa. Taimenesta saa myös paremman hinnan kuin siiasta.”
Syöttikaloiksi hän pyytää pientä muikkua ja reeskaa eli kääpiösiikaa.
Kesällä Nikulainen pyytää pitkällä siimalla, isorysällä ja verkoilla.
Vedessä hänellä on alun toistakymmentä siimaa samanaikaisesti. Trooleihin Nikulainen suhtautuu negatiivisesti, sillä se ei hänen mielestään ole kestävää kalastusta.
”Työssä parasta on vapaus ja se, että saa olla luonnossa. Kalanväsytykseen ei luultavasti kyllästy ikinä”, tuumii Nikulainen.
Huonoja puolia hän ei työstään keksi.
Päätoimisena kalastajana Nikulainen on ollut kaksi vuotta. Kalan kanssa tekemisissä hän on ollut oikeastaan aina. Myös hänen isänsä oli kalastaja Inarijärvellä.
Nikulainen on nuorena opiskellut alaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja myöhemmin työskennellyt Keravalla kalatehtaassa kuusi vuotta.
Nikulainen toivoisi lisää nuoria ammattiin.
Hän arvioi, että tällä hetkellä Inarijärvellä pyytää yli kymmenen ammattikalastajaa. Osa-aikaiset mukaan lukien kalastajien lukumäärä nousee 30–40:een.
Saaliskiintiöitä ei Inarijärvellä ole, ja kalastuslupia on saatavilla.
Nikulainen kiittelee Inarin kuntaa kalahallista. Käyttömaksun maksamalla kalastaja pääsee hyviin tiloihin käsittelemään kalat. Lisäksi seinän takaa saa jäämurskan.
Nyt hallia käyttää puolenkymmentä ihmistä.
Kalahalliin on ensi keväänä tulossa remontti, sillä säädökset ovat kiristyneet.
”Esimerkiksi käsittelemätön kala ei saisi tulla samasta ovesta, josta pakattu kala lähtee. Fileeraus- ja perkaustilojen tulee myös olla erikseen”, Nikulainen selventää.
Korjaus ajoitetaan keväälle, sillä silloin halli on muita vuodenaikoja vähemmällä käytöllä.
”Korjauksen myötä halliin haetaan laitoshyväksyntää, jolloin toiminta on virallista ja kalastaja saa laatikoihin FI-tunnuksen”, Nikulainen kertoo.
Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus kasvattaa ja istuttaa Inarijärveen kalaa, eli kyseessä on säädelty järvi.
Nikulaisen arvion mukaan saalismäärät ovat pysyneet tasaisina pitkällä aikavälillä.
Nikulainen kuitenkin kokee, että kalastajan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heikentyneet.
”Kalan arvostus on kasvanut, kalastajan ei.”
Yleisesti hän toivoo lisää keskustelua viranomaisten ja kalastajien välille, ”esimerkiksi siirtymäajoista”.
”Jokamiehenoikeuksia laajemmat oikeudet helpottaisivat ammatinharjoittajien elämää”, hän lisää.
Valvonta on kuitenkin hyväksi, eikä sitä ole Nikulaisen mielestä liikaa.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
