Suomalaiset haluavatkotimaista sianlihaa
Kimmo Haimi Kuluttajat haluavat lisätietoa erityisesti jäljitettävyydestä, tuoteturvallisuudesta ja sikojen hyvinvoinnista. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaiset ostavat kotimaista sianlihaa, koska luottavat sen laatuun ja tuotantotapoihin.
Tämä kävi ilmi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vuoden alussa teettämässä kyselyssä. Siihen vastasi tuhat kuluttajaa.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi ostavansa kotimaista sianlihaa, koska haluaa suosia kotimaista tuotantoa.
”Myös ostotilanteissa tehdyissä haastatteluissa kotimaisuus nousi yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä, joita katsottiin tuotepakkauksesta tai hyllyltä”, MTT:n tutkija Katriina Penttilä kertoo.
Kotimaisia tuotteita suositaan, sillä suomalaisiin tuotantotapoihin ja tuotteiden turvallisuuteen luotetaan enemmän kuin ulkomaisiin.
Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista uskoo, että eläinten hyvinvointiasiat on hoidettu paremmin kotimaassa.
90 prosenttia haluaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin sianlihantuotantoa.
Hankekoordinaattori Jaana Kotron mukaan tulos osoittaa, että ruuan ja tässä tapauksessa nimenomaan lihan alkuperällä on kuluttajille edelleen suuri merkitys. Ostopäätökseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten hinta, päiväys ja tuotteen muut ominaisuudet.
Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kuluttajista haluaisi saada nykyistä enemmän tietoa sianlihan tuotantoketjusta.
Lisää tietoa halutaan erityisesti jäljitettävyydestä, tuoteturvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista.
”Kuluttajat haluaisivat tietää tuotteen koko reitin tilalta kauppaan, teurastus- ja valmistusmaasta pakkausmaahan sekä eläimen jäljitettävyyden tilalle saakka”, Kotro sanoo.
Tietoa halutaan myös lisäaineiden käytöstä, eläinten saamien antibioottien määrästä ja muuntogeenisen rehun käytöstä ruokinnassa.
Eläinten terveystilanne ja tilalla tehdyt eläinten hyvinvointia edistävät toimet kiinnostavat myös.
Kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien luottamusta sianlihaketjun eri toimijoiden viestintään.
Vahvimmin kuluttajat luottavat viranomaisten viestintään.
”Toiseksi luotettavimpana nähdään maatilayritysten oma viestintä, jota käytännössä tällä hetkellä on hyvin vähän”, Penttilä toteaa. Elintarviketeollisuuden viestintään luottaa 30 prosenttia, kaupan viestintään 16 prosenttia ja eläinsuojelujärjestöjen viestintään vain yksi prosentti vastaajista.
Yksi kymmenestä vastaajasta totesi, ettei luota kenenkään viestintään.
Tutkijoiden mielestä tulokset kertovat, että vuorovaikutusta tuottajien ja kuluttajien välillä tulisi lisätä.
Tutkimus oli osa MTT:n hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat myös Lihateollisuuden tutkimuskeskus ja Maatalouden Laskentakeskus. Lisäksi rahoittajina ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Atria Suomi ja HK Ruokatalo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
