Naapurikunta korvaa euroillaviljelijän menettämät lomapäivät
Olli Salmelan menettämät lomapäivät korvattiin rahalla liki puolentoista vuoden väännön jälkeen. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSAARIJÄRVI (MT)
Saarijärveläinen Olli Salmela halusi siirtää 21 lomapäivää vuodelta 2010 seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä pidettäviksi. Asia sovittiin yhdessä Saarijärven lomasihteerin kanssa, koska kaupungilla ei ollut tarjota lomittajaa vuoden 2010 lopulla.
Saarijärven lomitusasiat siirtyivät Karstulan uuteen paikallisyksikköön vuoden 2011 alussa. Kevättalvella 2011 Salmela piti 22 päivää lomaa.
Salmelan mukaan lomitusnetissä näkyi vielä keväällä 2011, että vuodelta 2010 siirretyt lomapäivät oli pidetty huhtikuun loppuun mennessä. Kaikki vuoden 2011 lomat näkyivät pitämättöminä lomina.
Myöhemmin kesällä tilanne muuttui niin, että alkuvuodesta 2011 pidetyt lomapäivät olisivatkin olleet vuoden 2011 lomia. Salmela kysyi puhelimitse Karstulasta syytä moiseen ja anoi vuoden 2010 pitämättömien lomien siirtoa.
Karstulan lomituspalvelujohtaja hylkäsi hakemuksen 13. lokakuuta lomalain 19. pykälän perusteella. Muutoksenhakuohjeen Salmela sai vasta 25. lokakuuta, kun oli sitä puhelimitse tivannut.
Salmela teki oikaisuvaatimuksen Karstulan paikallisyksikölle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melalle. Niissä hän vaati lomapäivien siirtoa.
Paikallisyksikkö kiisti saaneensa mitään tietoa siirtyvistä vuosilomapäivistä ennen syyskuuta, jolloin Salmela otti puhelimitse yhteyttä. Mela hylkäsi oikaisuvaatimuksen.
Salmela valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Oikeus kumosi Melan päätöksen ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi.
Tutkittuaan asian uudelleen Mela määräsi Karstulan paikallisyksikön siirtämään Salmelan 21 vuosilomapäivää vuoden 2011 huhtikuun loppuun mennessä pidettäväksi. Päätöksensä Mela postitti asianosaisille 3. tammikuuta tänä vuonna.
Asianajajan avustamana Salmela vaati Karstulan kunnalta vahingonkorvausta. Viljelijä oli joutunut itse maksamaan lomittajan ajalle, jolloin hän olisi ollut oikeutettu lomituspalvelulain mukaisiin lomiin.
Karstulan kunta suostui korvaamaan lomat maksullisen lomapäivän hinnalla 21 päivän ajalta. Asiasta päätti kunnanhallitus 11. maaliskuuta tänä vuonna. Kunnanhallitus päätti myös, ettei Salmelalle aiheutuneita asianajo- ja muita kuluja korvata mitenkään.
Karstulan kunta on edelleen sitä mieltä, että paikallisyksikkö noudattaa asianmukaista hallintomenettelyä, lomituspalvelulakia ja Melan ohjeita. Kunta olettaa myös muiden paikallisyksiköiden toimivan samoin.
Revohkan aikana Salmela kertoo oppineensa lomituspalvelulain ja kirjoittamaan valituksia ja vastineita.
Isäntänä hän on ollut vuodesta 2003, ja on nyt ainoa lomaan oikeutettu. Lypsykarjanavetassa on kaikkiaan nelisenkymmentä eläintä.
Lomitus hoituu nyt renkaassa, jossa kolme tilaa ja neljä lomansaajaa sopivat lomat keskenään kaksi kertaa vuodessa.
Salmelalle ei jäänyt prosessista hyvää mieltä. ”Aina tuntui, että menevät toistensa taakse piiloon. Melan mukaan asia oli minun ja Karstulan välinen, kunnan mielestä minun ja Melan välinen”.
Kuinka moni palkansaaja tyytyisi siihen, että kolme viikkoa lomasta pyyhkäistään pois, Salmela kysyy.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
