Hallitus kiristää osuuspääoman koron verotusta
Hallitus esittää, että osuuspääoman korosta eli osuuskunnalta saadusta ylijäämästä jatkossa 25 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 2 500 euroon saakka. Loput kolme neljäsosaa olisi verotonta.
2 500 euroa ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa olisi 85 prosenttia tai veronalaista yritystuloa 75 prosenttia. Loppuosa olisi verotonta.
Tällä hetkellä korko on 1 500 euroon saakka verovapaata tuloa.
Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu pitää veron kiristämistä eriarvoistavana.
”Osuuskuntien verotus kiristyy, mutta listaamattomien varakkaiden yritysten verotus on keventynyt. Osuuskuntien halu investoida vähenee ja ne jäävät huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt”, Karhu sanoo.
Pellervo-Seuran ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta on pettynyt hallituksen esitykseen.
”Hallitus on päätynyt keinotekoiseen ratkaisuun, jossa ei ymmärretä osuuskuntien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa”, Asunta totesi Pellervon seminaarissa keskiviikkona.
Asiakasosuuskuntien maksamiin bonuksiin, kuten osuuskauppojen bonuksiin, verottaja ei koske.
Metsä Groupin verojohtajan Anna-Liisa Aminoff-Lindbladin mielestä 2 500 euroa on liian alhainen raja.
”Sitä rajaa haluaisimme ylöspäin. Osakeyhtiöiden kevyemmän verotuksen osinkojen raja on 150 000 euroa”, hän vertaa.
Metsäosuuskunnille uudistus saattaa tuoda kaksinkertaiseen verotukseen. Jos metsäosuuskunta maksaisi ylijäämän palautusta tuottajaosuuskuntien tapaan, ei palautus olisi enää vähennyskelpoinen.
Maatalousosuuskunnille ylijäämän palautus, esimerkiksi maidon jälkitili, on edelleen vähennyskelpoinen.
”Tässä maatalous ja metsätalous on erotettu. Perusteet erottamiselle ovat olleet heikot. Ylijäämän palautus on kauppahinnan lisä eikä lisäosinko. Siksi olisi tavanomaista, että sen voisi vähentää”, Aminoff-Lindblad sanoo.
Metsäliiton nykytilanne ei kuitenkaan muutu, sillä se ei maksa ylijäämän palautusta.
Tuottajaosuuskuntien jäsenille uudistus ei automaattisesti merkitse korkeampaa verotusta. Karhun mukaan pääsääntö on kiristyminen, mutta joissain tapauksissa verotus pysyy ennallaan, tai jopa kevenee.
”Mitään yleisesti pätevää tietoa ei ole. Se riippuu jäsenen toimialasta ja saajan yrityksen koosta”, Karhu sanoo.
Karhun mukaan veron kiristyminen tuottaa valtiolle joitain miljoonia euroja vuodessa.
Osuuspääoman koron verottaminen oli esillä jo noin vuosi sitten. Silloin eduskunta palautti osuustoimintalain valmisteluun.
”Silloin oli erittäin kiire ja valmistelu oli puutteellista. Kävi ilmi, että kyse ei ole vain viilauksesta, vaan historiallisesta kokonaisuudistuksesta”, Karhu kertoo.
Esitys tuli osinkoverouudistuksen jälkimainingeissa. Siinä linjana oli, että yhteisöveroa pienennetään ja omistamisen verotusta korotetaan.
”Silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi, että verottomat osingot loppuvat tästä maasta”, Karhu muistelee.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
