Kuvataide innoitti Sibeliusta
Akseli Gallen-Kallela: Satu. 1894. Kansallisgalleria/hannu pakarinen Kuva: Viestilehtien arkistoSäveltäjä Jean Sibeliuksen elämäntyö sekä siihen vaikuttaneet taiteilijat ja heidän taiteensa käyvät vuoropuhelua Ateneumin taidemuseossa Helsingissä parhaillaan esillä olevassa näyttelyssä Sibelius ja taiteen maailma.
Samalla näyttely on yksi avauksista ensi vuonna vietettävään Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen.
Näyttely on rakennettu yhdentoista teeman ympärille: Sibeliuksen kuvat, Nuoruus, Kansainvälinen Sibelius, Fantasia ja myytit, Finlandia, Ainola, Muotokuvagalleria, Puut, Sinfoniset maisemat, Melankolia ja Sibelius-monumentti.
Teemat esittelevät sekä säveltäjään vaikuttaneita teoksia ja taiteilijoita, että myös teoksia, joiden luomisen innoittaja oli Sibelius itse tai hänen musiikkinsa. Kokonaisuudet esittäytyvät katsojalle musiikin, maalausten, veistosten sekä Sibeliuksen perheen elämään liittyvän esineistön välityksellä.
Musiikilla on näyttelyssä keskeinen rooli.
Pianisti, musiikin tohtori Folke Gräsbeck on valinnut näyttelyn teemoihin sopivat musiikkikatkelmat Sibeliuksen tuotannosta.
Säveltäjän lähipiiriin kuului tunnettuja taiteilijoita, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt.
Toisaalta vähemmän tunnetun Oscar Parviaisen maalaus Rukous oli ripustettu Ainolan salin seinälle niin, että sen näki parhaiten flyygelin ääreltä. Sibeliuksen taiteellisuutta tuki hänen taipumuksensa kokea värit ääninä.
”Hyvin hauska on katsella tauluja täällä. Täällä on suuria kokoelmia. Minuun vaikuttavat muut taiteet enemmän kun muitten musiikki”, Jean Sibelius kirjoitti Aino Sibeliukselle Münchenistä 28.7.1894
Taiteiden välinen vahva side tulee esiin esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan teoksessa Satu, jonka taiteilija maalasi kuultuaan Sibeliuksen samannimisen sävelrunon. Vuonna 1909 Sibelius matkusti lankonsa, taidemaalari Eero Järnefeltin kanssa Kolille ja sai innoitusta neljänteen sinfoniaansa, jonka hän myös omisti Järnefeltille.
Kiintoisa kokonaisuus ovat näyttelyssä esiteltävät Sibeliuksen muotokuvat.
Ne kertovat säveltäjästä niin vuosisadan vaihteen nuorena nerona kuin 1960-luvun lopussa valmistuneen monumentin aiheena.
”Näyttely on kunnianosoitus taiteiden ja tekijöiden väliselle vuoropuhelulle, innostaville keskusteluille, vaikutteiden jakamiselle, luomisvoimalle ja ystävyydelle”, sanoo Ateneumin museojohtaja Susanna Pettersson.
Vuonna 2011 Ateneumin taidemuseon kuraattorit FT Anna-Maria von Bonsdorff, FL Timo Huusko ja FT Riitta Ojanperä aloittivat nyt esillä olevan näyttelyn pohjatyönä laajan tutkimushankkeen Sibeliuksen ja eri taiteiden vuorovaikutuksesta toisiinsa.
Hankkeessa selvitettiin, mikä merkitys kuvataiteilijoilla ja kuvataiteella oli Sibeliuksen elämässä ja miten ne vaikuttivat hänen työhönsä.
Tutkimustyön lopputuloksena valmistui FT Hanna-Leena Paloposken toimittama kirja Sibelius ja taiteen maailma, joka esittelee Sibeliuksen ja taiteen yhteyksiä uudella tavalla ja avaa eri taiteilijoiden näkökulmia Sibeliuksen maailmaan.
Näyttely on toteutettu Ainola-säätiön kanssa.
MAIKKI KULMALA
Sibelius ja taiteen maailma 22.3.2015 asti Ateneumin
taidemuseossa Helsingissä.
Kaivokatu 2, www.ateneum.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
