Professori: Julkisten sote-toimijoiden yhtiöittäminen on arvioitava yksi kerrallaan
Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat toimijat kattava yhtiöittämisvelvoite oli pyrkimys ratkaista kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia.
Perustuslakivaliokunnan Tapani Tölli (kesk.) ja Annika Lapintie (vas.) totesivat hallituksen sote-esityksestä löytyvän lukuisia perustuslaillisia ongelmia. Kuva: Sari GustafssonErityisvaliokunta lausui torstaina maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvoitteen vaarantavan perustuslaillisen oikeuden yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Jos maakunnat tuottavat palveluita itse esimerkiksi liikelaitosten muodossa, voi Euroopan komissio katsoa niiden verotuksen ja konkurssisuojan kilpailuneutraliteettia rikkovaksi erityiskohteluksi.
Nämä kysymykset johtivat yhtiöittämismallin valintaan Tieliikennelaitoksen eli nykyisen Destian sekä Helsingin kaupungin palveluyhtiö Palmian tapauksissa.
Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki toteaa, että kilpailuneutraliteettiin liikkuvia ongelmia on ratkaistu yhtiöittämisen avulla lähinnä parempien keinojen puutteessa.
"On otettava huomioon, että Destia ja Palmia ovat varsin suuria toimijoita. Sote-kenttä on hyvin suuri ja heterogeeninen alue", hän huomauttaa
Kuoppamäki peräänkuuluttaakin sosiaali- ja terveysalan julkisten toimijoiden eriteltyä tarkastelua, jotta yhtiöittämisen ongelmia voidaan ratkaista EU-lainsäädännön salliman kansallisen liikkumavaran rajoissa.
"On ihan eri asia, jos puhutaan vaikkapa laboratoriopalveluista ja mielisairaalahoidosta tai lastensuojelusta. Niissä se perusoikeusnäkökulma on myös erilainen", hän toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
