huidunperä Presidentinrouvat
Nyt, kun presidentinvaalimme on tänä vuonna koettu ja uusi presidentti puolisoineen isännöi Presidentinlinnaa, meillä on tilaisuus seurata, miten vastaaviin vaaleihin valmistaudutaan Amerikassa.
Omiin oloihimme verraten kamppailu on siellä huikean laaja ja voimallinen. Kaksi suurta, demokraatit ja republikaanit, taistelevat vallasta. Puhuvan esimerkin saimme torstaina, kun nähtiin, miten demokraattien jättikokous valitsi presidentti Obaman ehdokkaakseen toiselle kaudelle.
Katsojia kiinnosti Amerikan nykypresidentin puolison, rouva Obaman, perin aktiivi ja voimallinen puheenvuoro tv-kameralle. Hänen esiintymisensä oli harvinaisen verevä ja tehokas maan nykyisen ensimmäisen miehen puolesta.
Meillä ei ole totuttu kokemaan vastaavaa, amerikkalaisen vaalitaiston huikeuksia eikä vaalitaiston jättimäisiä yleisömassoja. Meillä eivät myöskään ehdokkaiden puolisot ole amerikkalaiseen tapaan esiintyneet miestensä huipputehokkaina vaalityöntekijöinä, jollaisena aikanaan toimi Hillary Clintonkin. Hän jopa lähti miehensä jälkeen presidenttiehdokkaaksi mutta hävisi sitten kilpailijalleen Obamalle.
Hillary Clintonin suuresta aktiivisuudesta ja henkisestä ja fyysisestä voimastaan kertoo edelleen, että kun aviomies on eläkkeellä presidentinvirasta, hän puolestaan on maansa erityisen toimellinen, virallisia vierailuja kautta maailman tekevä ulkoministeri.
Siten rouvat Clinton ja Obama ovat erityisiä esimerkkejä Amerikan presidentinpuolisoiden 1700-luvun lopulla alkaneessa pitkässä sarjassa.
Muuan maailmalla erityisen tunnettu amerikatar on toisaalta ollut vuosina 1933–1945 presidenttinä toimineen, erityisen merkittävän Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt.
Eleanor Roosevelt oli alkujaan lehtinainen. Toisen maailmansodan päättyessä hänen tunnettuutensa ja merkityksensä kasvoivat suuresti kansainvälisessä naisjärjestöjen ja erilaisten sosiaalisten toimien johdossa, varsinkin YK:n ihmisoikeuksien komission puheenjohtajana.
Amerikkalaisena hän matkusti laajalti sodanjälkeisvaikeuksien kanssa kamppailevissa maissa auttajan tehtävissä. Meillä hän vieraili vuonna 1950 Suomen Huollossa, joka vuosina 1941–51 toimi sosiaaliministeriön alaisena ja järjestövaltaisena, vapaaehtoista huoltotyötä tekevien järjestöjen apu- ja keskuselimenä.
Hänen työnsä kohteena olivat sotaa käyneiden maiden sotainvalidien, sotaorpojen ja -leskien sekä siirtoväen avustaminen ja henkinen huolto.
Meillä on presidentin puolisoita ollut tähän mennessä yksitoista. Kun ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg astui virkaansa 1919, hänen puolisona oli Ester Ståhlberg, tunnettu kirjailija ja monien yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaaja.
Ester Ståhlbergin toiminta presidentin puolisona oli kiintoisa ja arvokas vuoden 1918 vaikeiden tapahtumien jälkeen. Yhteiskunnallisesti valveutuneena hän perusti muun muassa yhdistyksen Koteja kodittomille lapsille. Myöhemmin se tunnettiin Pelastakaa lapset -järjestönä. Jopa kansainvälistä lastenapujärjestöä hän oli perustamassa ja toimi kunnioitettavasti sen puheenjohtajana koko 1920-luvun.
Seuraavien presidenttien, Svinhufvudin ja Kallion, puolisot Ellen Svinhufvud ja Kaisa Kallio puolestaan olivat toimellisia, taitavia maaseudun emäntiä. Aviomiesten hoitaessa maan politiikan vastuunalaisia tehtäviä he huolehtivat kotitilan isännyydestä ja emännyydestä. Molemmat siirtyivät aikanaan presidentinlinnan ehtoisiksi, pidetyiksi emänniksi.
Kaisa Kallio sai 60-vuotispäivänään vastaanottaa suuren kansalaislahjan, jonka hän ohjasi peruspääomaksi perustettavalle hoivalaitokselle, Espoon Kaisankodille.
Viime sotien aikaan presidentteinä toimivat Risto Ryti ja Mannerheim. Gerda Ryti teki ansiokkaasti työtä sotaa käyvän maamme hyväksi. Sotien päätyttyä J. K. Paasikivi puolisoineen isännöi linnassa vuosikymmenen.
Virkanaisena elämäntyönsä tehnyt Alli Paasikivi muistetaan lasten ja nuorten hyväksi nimeään kantavan säätiön suojelijana ja Pelastakaa lapset -järjestön hallintoneuvoston jäsenenä ja kunniapuheenjohtajana. Kuuluisiksi tulivat hänen vastaanottonsa Linnassa lapsille ja nuorille, kuten viidellesadalle partiotytölle ja tuhannelle koululaiselle.
Presidentin puolisoista Sylvi Kekkonen, hänkin kirjailija ja talon- ja perheenemäntänä toiminut, oli neljännesvuosisadan Linnan emäntänä. Tellervo Koivisto, ensimmäinen kansanedustajana toiminut presidentinrouva oli tehtävässä kaksitoista vuotta. Koivistojen jälkeen Ahtisaaret isännöivät Linnaa, jolloin Eeva-rouva tunnettiin uraltaan historianopettajana ja yliopistovirkamiehenä.
Niin muisteltiin Huidunperällä. Vuonna 2019 on presidentti-instituutiomme satavuotias. Nykyamerikkalaista naisten presidentinvaalikäytäntöä tuskin meillä silloinkaan nähdään. Eiköhän tässä rauhallisia perinteitä edelleen noudateta!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
