Kasvustoissa valtava vaihtelu
”Viimeisetkin viljat saatiin kylvöön heinäkuun alkupäivinä jatkoajan turvin”, Pro Agria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Henri Honkala arvioi. Kylvämättä on enää lähinnä monimuotoisuuspeltoja.
Kylvöjä venytti kylmän ja sateisen sään lisäksi myös pysyvän nurmen statuksen pelko. Etelä-Pohjanmaallakin moni otti nurmesta ensimmäisen rehusadon, päätti nurmen ja kylvi lohkon viljalle, Honkala kertoo.
Viljakasvustot ovat kirjavia. Poutaisempi jakso tasasi niitä hiukan, mutta varsinkin notkelmissa ja päisteissä on keltaisuutta.
Aikaisin, toukokuun alussa kylvetyt kasvustot ovat parhaita, kesäkuun puolella kylvetyt heikoimpia, Honkala kertoo.
Kasvustokäyntejä on hänen mukaansa tilattu tänä vuonna paljon. Jurovia ja hailakoita viljakasvustoja on neuvottu piristämään ravinneruiskutuksin, mutta keltaista kasvustoa on turha ruiskuttaa – se on menetetty.
Ensimmäiset kylvöt ovat Etelä-Pohjanmaalla tähkällä. Ohralle on tehty jo paljon lippulehtivaiheen tauti- ja korrensääderuiskutuksia.
Myös syysvehnä on tähkällä, kevätvehnät eivät vielä.
Syysöljykasvit ovat Etelä-Pohjanmaalla lopettaneet kukintansa. Ensimmäiset kevätöljykasvit kukkivat nyt.
Honkala kertoo, että ennakkosatoarvion tiedot kerätään 13.7. ”Arviota pitää tälläkin alueella justeerata alaspäin keskiarvosta. Vaikka kasvusto olisi hyväkin, keskisato laskee äkkiä, jos päisteet ovat huonoja ja pellolla on lisäksi jokunen painanne.”
Tällä hetkellä Honkala arvioi, että alueen viljasato jää kymmenisen prosenttia pitkän ajan keskiarvosta. Loppukesä kuitenkin ratkaisee, sillä normaaliaikataulusta ollaan todella paljon jäljessä. ”Nyt pitäisi pysyä jo poutana!”
Aika masentavalta näyttää, MTK-Loimaan seudun puheenjohtaja Pekka Ahokas kuvaa alueen peltoja.
”Viimeksi kylvetyt ohrat ovat kauttaaltaan tosi keltaisia. Tämä kuiva jaksokaan ei niitä pelastanut. Kyllä ne on menetetty.”
Aikaisin kylvetyt ohrat näyttävät Ahokkaan mukaan paremmilta, vaikka niissäkin alkaa näkyä keltaista tyvessä.
Sääennusteet eivät lupaa hyvää. ”Nytkin on luvattu neljä päivää epävakaista”, Ahokas totesi maanantaina. ”Jos vielä tulee kovia ukkoskuuroja, ne niittaavat lisää ohraa.”
Vehnä, kaura ja herne ovat Ahokkaan mukaan kestäneet märkyyttä ohraa paremmin. Rypsi on hyvin vaihtelevaa.
Ahokas arvioi, että heikoimmilta näyttävät suorakylvetyt ohrat.
”Ja tällaisena vuonna näkyy, jos lohkolla on vähänkin notkopaikkaa ja sotkettua maata.”
Maa tiivistyi keväällä väkisinkin, kun kylvöjä oli pakko yrittää märkään maahan.
Myös lantaa jouduttiin levittämään liian märissä oloissa, lannanlevitysurakointia tekevä Ahokas toteaa. ”Oli hermoja kysyvä kevät.”
Monelle sikatilalle liete piti ajaa oraille, hän kertoo. ”Ne jäivät ajamatta.”
”Kohtuuhyvältä näyttää”, kasvintuotannon asiantuntija Kaisa Matilainen Pro Agria Pohjois-Karjalasta sanoo.
Osa ohrista on Pohjois-Karjalassa jo tähkällä.
Maakunnan pohjoisosissa, Valtimon, Nurmeksen ja Lieksan seuduilla, on Matilaisen mukaan ollut kosteusongelmia. Maakunnan eteläosissa taas on ollut jopa liian kuivaa.
Vedenpinnat ovat korkealla ja vesi on paikoin noussut rantapelloille.
Ensimmäinen säilörehusato oli Pohjois-Karjalassa vaihteleva. ”Jotkut tilat kertoivat, että massaa tuli hyvin. Varsinkin luomutiloilla kylmä alkukesä aiheutti kuitenkin sen, ettei apila ehtinyt mukaan.”
Pirkanmaalla kellastuneita kasvustoja näkyy paikoin, palvelupäällikkö Sari Hiltunen Pro Agria Etelä-Suomesta kertoo. ”Niitä on varsinkin kosteissa, tiiviissä kohdissa pelloilla. Se on myös maalajikysymys.”
Ohra on Pirkanmaallakin kärsinyt eniten, vehnä ja kaura ovat pärjänneet paremmin.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
