Ohisalo: Suomi ei joudu tekemään yksin töitä ilmastonmuutoksen hillinnässä – EU:n ympäristöneuvosto saavutti yleisnäkemyksen ilmastopaketista
Ilmastopaketissa on viisi toisiinsa tiiviisti liittyvää osaa sekä maankäyttösektoria koskeva lulucf-asetus.
EU:n päästökauppajärjestelmään on tarkoitus perustaa uusi tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa. Kuva: Kari SalonenEU:n ympäristöneuvosto saavutti tänään keskiviikkona yleisnäkemyksen Fit for 55 -ilmastopaketin lainsäädäntöehdotuksista. Fit for 55 -paketin tarkoitus on vähentää EU-alueen päästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastopaketissa on viisi toisiinsa tiiviisti liittyvää osaa: uusi päästökauppajärjestelmä, lentoliikenteen päästökauppa, taakanjakoasetus, ilmastotoimien sosiaalirahasto sekä autojen päästörajat. Lisäksi pakettiin kuuluu maankäyttösektorin hiilinielutavoite eli lulucf-asetus.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) on kaiken kaikkiaan tyytyväinen neuvottelujen tuloksiin, vaikka paketti ei olekaan täydellinen. Kaikki jäsenmaat joutuvat tekemään töitä ilmastonmuutoksen hillitemisen eteen, eikä Suomi joudu tekemään töitä yksin.
Ministerin tiedotustilaisuudessa Ohisalo nosti paketin tärkeimmäksi osaksi EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän vahvistamisen ja laajentamisen meriliikenteen puolelle sekä uuden päästökauppajärjestelmän perustamisen tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitykseen.
Päästökauppajärjestelmään perustettaisiin uusi tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa ja neuvoston yleisnäkemyksen mukaan meriliikenteen tulisi kuulua päästökaupan piiriin vuodesta 2024 kolmen vuoden siirtymäajalla.
”Uudistetun päästökauppajärjestelmän avulla saavutetaan 61 prosentin päästövähennykset”, Ohisalo kertoo.
Ympäristöneuvosto kannattaa komission esitystä päästökaton vuosittaisen leikkauksen kiristämisestä. Myös liikkelle laskettavien päästöoikeuksien määrää leikattaisiin kertaluonteisesti direktiivin voimaantuloa seuraavana vuonna.
Hiilirajamekanismin tullessa käyttöön päästöoikeuksien ilmaisjaon tulisi poistua asteittain.
Neuvoston yleisnäkemys myös tehostaa lentoliikenteen päästökauppaa. Etenkin päästöoikeuksien ilmaisjaon poistaminen vuoteen 2027 mennessä ohjaisi lentoliikennettä kestävämpään suuntaan.
Uuten päästökauppajärjestelmään sisältyy myös sosiaalinen ilmastorahasto, johon Suomi suhtautuu kriittisesti.
Rahaston tarkoitus on kompensoida tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.
Rahaston koko vuosina 2027–2032 olisi 59 miljardia euroa. Alun perin komission esitys rahaston koolle oli 70 miljardia euroa, mutta neuvotteluissa summaa onnistuttiin pienentämään, Ohisalo sanoo.
”Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tunnistetaan, että ilmastonmuutoksen torjunnassa pitää kohdata pienituloisten taloudellinen tilanne ja se ymmärretään, mutta Suomella on vahva oma sosiaaliturvajärjestelmä, joka on haluttu pitää kansallisessa toimivallassa. Haluamme pitää siitä jatkossakin kiinni näin”, Ohisalo sanoo.
Suomi, Ruotsi ja Tanska jättivät kriittisen lausuman liittyen sosiaalirahaston kokoon, suoriin tulotukiin sekä prosessiin, jossa rahastosta päätettiin määräenemmistöllä.
EU:n kolmikantaneuvottelujen jälkeen Suomella on vielä mahdollisuus äänestää ilmastorahastoa vastaan.
Ympäristöneuvostö saavutti yleisnäkemyksen taakanjakoasetuksesta, joka kattaa esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. EU-tasolla taakanjakosektorin päästövähennystavoite nousee 30 prosentista 40 prosenttiin.
EU:n jäsenmaakohtaiset päästövähennystavoitteet asettuvat BKT:n perusteella 10–50 prosentin välille. Suomen velvoite on 50 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.
Jäsenmaat voivat käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia joustoja, kuten ajallisia ja sektoreiden välisiä joustoja ja jäsenmaiden välistä kauppaa. Suomi on korostanut neuvotteluissa, että jäsenmaiden velvoitteiden tulee lähentyä toisiaan, jotta EU saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Neuvosto kannattaa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä. Uusille henkilöautoille raja-arvo vuonna 2030 olisi -55 prosenttia. Se tarkoittaa, että autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Nyt tavoite on -37,5 prosenttia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus loppuisi vuonna 2035.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen korostaa, että tavoite koskee vasta vuodesta 2035 eteenpäin valmistettuja autoja. Hän arvioi, että polttomoottoriautoja tulee olemaan liikenteessä vielä vuonna 2045, jolloin tieliikenteen tulisi olla päästötönt. Silloin päästöttömyss varmistetaan autoissa käytettävällä polttoaineella.
Metsien ja maatalouden kannalta tärkeässä maankäytön hiilinielutavoitteessa eli lulucf-asetuksessa neuvosto päätyi tukemaan komission esitystä 310 miljoonan tonnin hiilinielutavoitteesta. Myös parlamentti päätyi aiemmin kesäkuussa tukemaan tätä esitystä.
Suomen osuus hiilinielutavoitteesta on 17,8 miljoonaa tonnia. Tavoite on monien eri tahojen osalta koettu sopivaksi, joskin kunnianhimoiseksi nielutavoitteeksi.
Neuvottelut Fit for 55 -ilmastopaketin lopullisista sisällöistä voidaan nyt käynnistää Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken.
Ympäristöministerit saavuttivat myös yleisnäkemyksen metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta. Metsäkatoasetuksen tarkoitus on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille ja kehittää niiden tuotantoketjua.
Lainsäädöntö koskee kuutta hyödykettä: kahvia, kaakaota, palmuöljyä, soijaa, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.
Metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun alkamisen ajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2022 alkua. Suomessa asetus koskee puuta sekä naudanlihaa.
Lue lisää:
Juttua muokattu 30.6.2022 kello 13.20. Suomen osuus lulucf-asetuksen hiilinielutavoitteesta korjattu 17,8 miljoonaan tonniin. Aiemmin jutussa luki 17,9 miljoonaa tonnia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
