Nuorten ehdokkaiden vähäisyyslaskee äänestysintoa
Nuoria alle 30-vuotiaita kunnallisvaaliehdokkaita on koko maassa keskimäärin 10 prosenttia.
Nuorten osuus kaikista ehdokkaista on alhaisin sitten vuoden 1996. Vuonna 2008 nuoria oli 10,7 prosenttia ja vuonna 2004 heitä oli 12,6 prosenttia.
”Tällä hetkellä nuoret ovat aliedustettuina. Jos nuoria olisi enemmän, olisi nuorille myös enemmän samaistumisen kohteita, mikä vaikuttaisi positiivisesti nuorten äänestysaktiivisuuteen”, sanoo Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n pääsihteeri Olli Joensuu.
Allianssin TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 61 prosenttia nuorista aikoo äänestää kuntavaaleissa.
Kyselyyn vastanneille nuorille ehdokkaan ikä ei ole ehdokasvalinnassa tärkeää, vaan nuoret äänestävät sopivinta ehdokasta.
Varttuneemmat ehdokkaat herättävät nuorissa luottamusta. Kannustan nuoria kuitenkin äänestämään nuoria ja myös vanhempia äänestäjiä äänestäjiä äänestämään nuoria, toteaa Joensuu.
Nuoret ja lapset ovat suurin kuntapalveluiden käyttäjäryhmä. Heillä pitäisi olla vahvempi edustus myös päätöksenteossa.
”Nuoria on vain vähän ehdokkaina ja vielä pienempi joukko pääsee läpi. Huonot läpimenomahdollisuudet eivät motivoi nuoria asettumaan ehdolle”, harmittelee Joensuu.
Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi ikäpolvien välinen tasa-arvo pitäisi nostaa enemmän esiin.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä on pysynyt samansuuruisena jo useiden vaalien ajan.
Nuorten lisäksi myös naisten osuus kuntavaaliehdokkaista on laskenut. Ehdokkaista noin 39 prosenttia on naisia. Naisten osuus ehdokkaista on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen.
Kuntaliiton tasa-arvoasioiden erityisasiantuntija Sinikka Mikola kertoo, että naisten suhteellisen osuuden laskua selittää jonkin verran perussuomalaisten ehdokkaiden määrän kasvu.
Perussuomalaisten ehdokkaista naisia on 23 prosenttia ja muiden puolueiden ehdokkaista naisia on 28–57 prosenttia.
Mikola pohtii, että naisten määrän vähenemiseen ei välttämättä löydy selitystä kunnallisesta päätöksentekojärjestelmästä, vaan selitys voi löytyä myös puolueista. Työn, perheen ja luottamustehtävien yhteensovittaminen on haastavaa. Tutkimuksen mukaan valtuustopaikoista luopuvat nuoret naiset, kertoo Mikola.
Luottamushenkilöiden ajankäytöstä tehdyn selvityksen mukaan noin 20 000 asukkaan kunnassa valtuutettu käyttää 16–20 tuntia viikossa luottamustehtävän hoitamiseen.
”Päätöksenteon toimintatapoja ja kulttuuria pitäisi muuttaa niin, että esimerkiksi pienten lasten isät sekä äidit voivat täysipainoisesti osallistua päätöksentekoon. Yksi muutos voisi olla kokousten ajankäytön tehostaminen.”
Mikola kannustaa kampanjoimaan tasapainoisen edustuksen puolesta ja tekemään tietoista politiikkaa tasa-arvon puolesta.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
