Hake on luonnollisinkuivurin biopolttoaine
Metsähake on luonnollisin kuivurin biopolttoaine, Pro Agria Etelä-Suomen energia-asiantuntija Markku Lappi sanoo.
Monella tilalla on nyt vakaa aikomus päästä öljystä eroon viljan kuivauksessa. Viime syksyn satoa kuivatessa kului öljyä jopa kaksinkertainen määrä tavallisiin syksyihin verrattuna. Kallis öljy nosti viljan kuivatuskustannuksia tuntuvasti.
”Viljelijät miettivät ja suunnittelijat laskevat, mikä polttoaine olisi paras.”
Lapin mielestä öljyn korvaamiseen biopolttoaineilla on nyt suurta innostusta, mutta asiassa ollaan vielä alkumetreillä.
Jos taloa ja tuotantorakennusta on lämmitetty hakkeella, yksi hyvä vaihtoehto on johtaa hakelämpöä myös kuivuriin. Kaikkea energiantarvetta ei lämmönvaihtimella useinkaan pystytä korvaamaan, sillä hakepannujen teho on yleensä 60–100 kilowattia. Kuivurin öljypoltin vaatii ja tuottaa 300–1 000 kilowattia.
Kuivurin viereen rakennettu hakkeella toimiva lämpökontti on yksi ratkaisu, mutta sillä olisi oltava pitempiaikaista käyttöä kuin syksyn viljankuivaus. Jos konttikuivuri on hankittu tukieuroilla kuivuria varten, sitä ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen ilman, että tuki mahdollisesti laskee.
Tiloilla, joilla on kokemusta muusta hakelämmityksestä, on tietoa myös hakkeen työllistävästä vaikutuksesta. Hakerankaa pitäisi olla jo nyt pinossa, jos ensi kesänä aiotaan viljaa hakkeella kuivata.
Lapin mukaan ainakin yksi valmistaja suosittaa lehtipuuhaketta.
Nestekiertoinen järjestelmä vaatii joko veden poistoa talveksi, pientä lämpökiertoa koko kylmäksi kaudeksi tai glykolia järjestelmään.
Ilmalämmitystä hyödyntävä hakekonttisysteemi on Lapin mukaan ehkä valtaamassa alaa, valmistajia on jo useampiakin.
Suomalaista biopolttoaineosaamista viedään jo Ruotsiinkin. Meikäläiset laitevalmistajat ovat ottaneet biopolttoainevaihtoehdon tosissaan.
”Vanha öljypoltin kannattaa jättää varalle, ei siitä haittaakaan ole”, Lappi muistuttaa.
Hakkeen lisäksi kuivurissa voi polttaa biopolttoaineista muun muassa turvetta, olkea ja lajittelujätettä. Oljen polttolaitteista tulee helposti kalliita. Kuivaa olkea ei Suomen oloissa tahdo saada, toisin on etelämpänä Euroopassa.
Lajittelujätteen polton aiheuttama tulipesän koksaantumisvaara vähenee, kun sekaan heittää pari prosenttia rakennuskalkkia.
Lapin mielestä Suomen oloissa viljankuivaus on ollut pullonkaula. Puimureiden on oltava syksyisin pelloilla aina kauniilla ilmalla, kuivausta tehdään usein öisin, kun ilman kosteus on suuri.
Aikaisilla lajikkeilla ja aikaisella kylvöllä syksyn ankeutta voi helpottaa. Yhteiskuivureissa kustannukset jakaantuvat käyttäjien kesken, joka tilalla ei ole pakko olla omaa kuivuria.
Lappi heittää mietittäväksi kysymyksen, tarvitseeko viljaa kuivata. Olisiko karjatiloille kaasutiivis tai tuulettuva siilo tai murskevilja parempi vaihtoehto? REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
