Urpilainen lupaa työllistäävastavalmistuneet nuoret
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen toinen budjettiesitys keskittyy muun muassa nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen. Mikko Stig/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoValtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli eilen ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Ehdotus perustuu suurilta osin kevään kehyspäätöksessä tehtyihin ratkaisuihin.
Urpilainen nosti esiin nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämisen sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen.
Nuorten pääsyä työmarkkinoille tuetaan nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa.
Pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään vähentämään muun muassa työllistymisbonuskokeilulla, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen.
Urpilaisen mukaan perusturvan ylimääräiset indeksikorotukset tehdään jo ensi vuoden alussa. Korotus koskee Kelan maksamia etuuksia ja toimeentulotukea, ja se toteutetaan pelkästään ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön tiistaina julkaisema esitys maan ensi vuoden talousarvioksi oli pääosin tiedossa, sillä linjat lyötiin lukkoon jo kevään kehysneuvotteluissa: säästöä haetaan 2,7 miljardin euron edestä eikä lisäyksiin ole juurikaan pelivaraa.
Urpilaisen mukaan keväällä sovittuja veronkorotuksia ja menoleikkauksia ei tarvitse lisätä. Summasta menoleikkauksia on 1,2 ja veronkorotuksia 1,5 miljardia euroa.
Arvonlisävero kiristyy yhden prosenttiyksikön verran kauttaaltaan, myös ruuan ja lääkkeiden osalta.
Tuloveron taulukkotarkistuksista luovutaan, yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien tulovero kiristyy ja yli miljoonan euron perinnöille tulee uusi veroluokka. Hallitus arvioi solidaarisuusverojen tuottavan 115 miljoonaa euroa.
Kuntien valtionosuuksista leikataan 240 miljoonaa euroa.
Kevään kehysneuvottelujen perusteella maa- ja metsätalousministeriön budjettia leikataan koko hallituskauden loppuun mennessä yhteensä 55 miljoonalla eurolla.
Säästöstä yli puolet otetaan maatalouden kansallisesta tuesta ja loput metsänhoidolta, Maanmittauslaitokselta, luopumistuesta ja maatalouden investointituista.
Kotihoidontukea ja sosiaaliturvaa ei ensi vuonna leikata, ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistuu.
Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsittely jatkuu ensi viikolla VM:n ja muiden ministeriöiden kahdenkeskisillä neuvotteluilla. Kaikkien ministeriöiden omat budjettiehdotukset tulevat julki tänään keskiviikkona.
Hallituksen perinteinen budjettiriihi on elokuun lopulla, mutta sen arvellaan sujuvan kepeästi perusteellisen pohjatyön vuoksi. Kevään kehysriihi sitoi pitkälti ministerien kädet.
Budjettipurtta voivat kuitenkin keikuttaa Euroopan taloustilanne, sillä jo nyt Suomi on alentanut ensi vuoden kasvuennustettaan 1,2 prosentista 0–1 prosenttiin.
Kaupan alalla myynti on jo tyrehtynyt ja työpaikkoja vähennetään.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä nyt on tärkeää vaalia luottamusta Suomen kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämiseksi. Syksyn kuntavaalitkin vaikuttavat siten, että toiveita ja paineita lisäyksiin on.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) haluaisi vanhuspalvelulakiin sittenkin sitovat pykälät hoitohenkilökunnan määrästä. Urpilaisen mukaan hoitajakiintiön rahoituksesta ole tehty mitään päätöksiä.
Ylen kyselyssä kokoomus toivoo alueellisia täsmätoimia talouteen ja vientiteollisuuteen Nokian irtisanomisten ja rikkidirektiivin vuoksi, vaikka sitten budjetin sisäisin siirroin.
SDP panostaisi lisää pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden hoitoon ja keskusta tukisi yrittäjyyttä ja bioenergiaa. Perussuomalaiset peruisi arvonlisäveron korottamisen ja parantaisi omaishoidon tukea.
EIJA POUTANEN
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
