Hukkakauransiemenet ovat jo itäviä

Hukkauran siemenet ovat itämiskykyisiä. heikki jalli Kuva: Viestilehtien arkisto

Nyt on kiire tehdä hukkakauran kitkentäkierros ja myös tarkastaa hukkakaurantorjuntakäsittelyjen teho.

Tehoisa lämpötilasumma oli Jokioisilla 24. heinäkuuta 685 astetta.

Viljat: Viljojen kasvitautioireet ovat juuri nyt hyvin tunnistettavissa. Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi. Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia.

Sateisimmissa oloissa vikuuttavat lehtilaikkutaudit, kuivemmissa oloissa näkyy myös härmää.

Siemenlevintäiset nokitaudit ovat parhaimmin nähtävissä nyt, kun noki-itiöt eivät ole vielä täysin huuhtoutuneet tai tuulen mukana lentäneet lapakosta. Haisunoen oireet voimistuvat kasvuston tuleentuessa. Tartunnan saaneen yksilön helpeet harottavat epänormaalisti. Nokitautien tarkkailu on tärkeää siemenviljelylohkoilla. Haisunoen seuranta on tarpeen erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa.

Mustatyven vaivaamat vehnät erottuvat vihreässä kasvustossa valkotähkäisinä yksilöinä tai pesäkkeinä.

Kostea ja lämmin sää edistää Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Ensi oireet näkyvät tähkässä jyvän värin muuttuessa rusehtavaksi. Alue laajenee ja vähitellen siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea.

Punahomeet heikentävät sadon laatua ja voivat tuottaa ihmisille ja eläimille myrkyllisiä mykotoksiineja. Punahomeet ja niiden muodostamien toksiinien muodostus etenee aina sadon kuivaukseen asti. Puitu sato tulee kuivata mahdollisimman pian korjuun jälkeen.

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista. Analysointi onnistuu parhaiten, kun kasvukausi on hyvässä muistissa. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelua sekä sadon käsittelyä ja käyttöä.

Öljykasvit: Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää hyvin myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät ole vielä kuki.

Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Kumina: Pahkahomeen oireet kuminassa alkavat näkyä. Varsinkin vallitsevissa kosteissa oloissa pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret lakoontuvat ja mätänevät helposti. Lisäksi kuminassa on havaittu runsaasti versolaikkua, joka on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa selvästi viime vuotta vähemmän. Punkin vioittamat kasvit alkavat näkyä kasvustossa, kun kuminan siemenet kehittyvät.

Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa on kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Vioittuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Nurmet: Nurmien ensimmäinen korjuu on pääosin tehty ja nyt on mahdollista torjua odelmasta rikkakasveja.

Esimerkiksi Starane XL ja Primus sopivat tarkoitukseen. Niillä on lyhyet varoajat, mutta ne tehoavat eri rikkakasveihin, joten rikkakasvit on tunnistettava oikean valmisteen valitsemiseksi.

Peruna: Perunaruttoa esiintyy suojaamattomissa perunakasvustoissa eri puolilla Suomea. Tartuntalähteitä on runsaanlaisesti.

Perunakasvustojen aukottomasta ruttosuojauksesta on huolehdittava. Varrenkasvuvaiheessa se tarkoittaa ruttoruiskutuksia 5–7 vuorokauden välein. Varrenkasvun laantuessa eli kukinnasta eteenpäin ruiskutusväliä voi pidentää 7–10 vuorokauteen ruttopaine ja lajikkeen alttius huomioiden.

Herukat: Herukanvarsisääsken vioittamia, lakastuvia oksia poistetaan aina havaittaessa kasvukauden lopulle saakka.

Punaherukalla ja karviaisella esiintyvät karviaispistiäisten toisen sukupolven toukat torjutaan hyvissä ajoin ennen sadon kypsymistä.

Jos villa- ja nappikilpikirvoja on havaittu oksilla, voidaan torjunta kohdistaa heinäkuussa kuoriutuneisiin toukkiin.

Herukanrataspunkki vaivaa punaherukoita, runsas esiintymä heikentää pensaiden kasvua ja kukintaa. Epäilyttäviä lehtiä voi lähettää tutkittavaksi MTT:n kasvinsuojelupalveluun.

Vadelma: Vadelmalla vihannespunkkeja esiintyy paikoin runsaasti, mutta avomaalla lisääntyminen on runsaiden sateiden vuoksi pysynyt kohtuullisena.

Vatunäkämäpunkin aiheuttamia vaaleita laikkuja näkyy myös uusissa versoissa, joihin punkit siirtyvät. Torjunta on mahdollista vasta sadonkorjuun päätyttyä.

Vadelman pölytys on paikoin jäänyt puutteelliseksi kukinnan aikana vallinneiden huonojen sääolojen vuoksi.

Mansikka: Mansikan sadonkorjuun aikana tarkkaillaan esiintyviä vioituksia ja arvioidaan torjunnan onnistumista. Luteiden aiheuttamien nappipäiden ja vattukärsäkkään tuhoamien nuppujen määrää verrataan alkukesällä havaittuun tuholaisten määrään ja torjuntatoimiin.

Etanoita ja kotiloita saattaa nyt esiintyä kypsän sadon pilaajina tavallista enemmän etenkin suojaisissa notkoissa.

Korvakärsäkkäiden biologisen torjunnan ajankohta on heinäkuun lopulta elokuun loppupuolelle. Kosteassa ja lämpimässä maassa loisankeroiset tehoavat parhaiten.

Omena: Omenaruven itiölento on päättynyt. Jos rupilaikkuja on näkyvissä, torjuntatarve jatkuu edelleen.

Omenakääriäisen lento on jatkunut suotuisina öinä ja torjuntatarvetta voi vielä esiintyä. Varhaisimmat vioitukset ovat jo nähtävissä.

Pihlajanmarjakoit ovat pysytelleet pihlajilla eikä torjuntatarvetta yleisesti esiinny.

Raakileissa voi esiintyä leikkureiden sekä kääriäis-, mittari- ja yökköstoukkien aiheuttamia arpeutuvia vioituksia.

Omenakirvan esiintymistä on vielä tarkkailtava, uudet esiintymät voi torua pesäkekäsittelyin.

MTT Kasvinsuojelupalvelu,

Perunantutkimuslaitos

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF