Tutkija kokoaisi asukkaatratkomaan susikonflikteja

Köyliön Lallintalossa järjestettiin helmikuussa susi-ilta, johon saapui pilvin pimein porukkaa. Tutkija ehdottaa, että avoimet kuulemistilaisuudet korvattaisiin susifoorumeilla, joihin kutsuttaisiin enintään 50 sidosryhmien ja asukkaiden edustajaa. Juha Sinisalo Kuva: Viestilehtien arkisto

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) päivittää loppuvuodesta susikannan hoitosuunnitelman.

Tutkija Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl) ehdottaa, että tällä kertaa susilaumojen reviireillä asuvat ihmiset otettaisiin kunnolla mukaan suunnitteluun.

Hiedanpää suosittelee, että susialueilla järjestettäisiin yhteensä noin 30 susifoorumia. Kuhunkin arvottaisiin enintään 50 osallistujaa eri sidosryhmistä ja asukkaista. Työskentelytapa poikkeaisi isoille massoille järjestettävistä kuulemistilaisuuksista.

Foorumeilla osallistujat pistettäisiin tekemään pienryhmissä yhteistyötä, eikä lähtökohtana olisi vastakkainasettelu. Lisäksi jokaisen henkilökohtaiset arvostukset selvitettäisiin ja tehtäisiin niistä yhteenveto.

Susifoorumit antaisivat omat suosituksensa susikannan hoidon kehittämiseksi. Hiedanpää uskoo, että näin saataisiin uusia, yhteisiä toimintamalleja alueille, joissa susikonflikti on kärjistynyt. Tällä hetkellä ongelma on, että susia vastustavat ja niitä pelkäävät ovat äänekkäämpiä kuin susien kanssa sopusoinnussa elävät.

Hiedanpää tutkii susikonfliktien taustaa ja etsii ratkaisuja Suomen Akatemian ja Rktl:n hankkeessa.

MMM:n neuvotteleva virkamies Sami Niemi pitää susifoorumia kokeilun arvoisena ideana. Riistahallinto haluaa lisätä yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta konfliktit saadaan ratkaistua.

MMM järjesti toimittajille suurpetoseminaarin keskiviikkona Helsingissä. Siellä puhunut Rktl:n erikoistutkija Ilpo Kojola toivoo, että sudet saisivat ihmisiltä hieman lisää ymmärrystä. Viime talven perusteella voidaan päätellä, että muun muassa salametsästys on lisääntynyt.

Kojolan mukaan yksi ongelma on, että sudet ovat levittäytyneet Lounais-Suomeen, jossa niihin tottumattomat asukkaat ovat nousseet vastarintaan.

Uusia pentueita syntyi Suomeen viime vuonna vain 12. Pysyäkseen elinvoimaisena susikanta tarvitsisi ainakin 20 pentuetta vuosittain.

”Ihmiset uskovat, että susia on enemmän kuin todellisuudessa onkaan”, arvelee Sami Niemi.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF