Myrskyjen aiheuttamat metsätuhot mietityttävät Ahvenanmaalla

Yhteydet ovat Ahvenanmaalla kestoaihe. Ilmastonmuutos voimistaa myrskyjä ja vaikeuttaa tilannetta. Kuva: Sanne Katainen

Ahvenanmaalla äänestetään eduskuntavaaleissa varsin laiskasti. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutetuista ahvenanmaalaisista äänesti vain 58 prosenttia, ja osuus kasvoi edellisistä vaaleista seitsemän prosenttia.

Koko maassa äänestysvilkkaus oli 70 prosentin luokkaa. Ahvenanmaalla annettiin ääniä yhteensä 12 479.

Åländsk Samling keräsi äänistä jättipotin: yhdeksän kymmenesosan osuus jäi kiinni vain puolesta prosentista. Eduskuntaan Ahvenanmaan ainoaksi edustajaksi valittiin puolueen Mats Löfström 5 217 äänellä. Hänen varalleen valittiin saman puolueen Elisabeth Nauclér.

Liberalerna-puolueen suosituin ehdokas oli Mats Perämaa 874 äänellä.

Suomen ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n toiminnanjohtaja Jonas Laxåback kertoo, että tammikuun myrskyt nousevat vaalikeskusteluissa todennäköisesti vahvasti esiin.

Myrskytuhojen korjaamiseksi monet metsänomistajat joutuvat hakkaamaan metsissään monen vuoden hakkuut kerralla. Se herättää keskustelua verotuksen kohtuullisuudesta, kun suuremmista tuloista on maksettava enemmän veroja.

Maataloustukien viilaukset voivat myös nousta esiin, sillä osa eläintuottajista haluaisi esimerkiksi hyvinvointikorvausta, jota maksetaan Manner-Suomessa mutta ei Ahvenanmaalla.

Suomenmaa (5.9.2016) kertoo, että Löfström harkitsi viime vaalien jälkeen vakavasti keskustan eduskuntaryhmään liittymistä.

Kaikki hänen edeltäjänsä ovat istuneet yhdessä RKP:n kanssa ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä, vaikka saarelta ei löydy sitä vastaavaa puoluetta. Tällä vaalikaudella RKP jäi kuitenkin poikkeuksellisesti oppositioon, eivätkä Ahvenanmaan edustajat ole yleensä halunneet ristiriitoja Suomen hallituksen kanssa.

Lopulta Löfström päätyi ruotsinkielisen ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Eduskunnan äänestyksissä hän on ollut usein hallituksen linjoilla. Sote-uudistusta Löfström kuitenkin vastustaa.