Metsätilojen verotus nousee vaaliteemaksi
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksesta on tulossa uusi vääntö huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien yhteydessä.
Jo nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että keinot maa- ja metsätalousyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi selvitetään pikaisesti. Asia ei kuitenkaan ole edistynyt metsänomistajien toivomalla tavalla.
Nyt odotukset kohdistuvat vaaleihin ja niiden jälkeen aloittavaan hallitukseen.
Metsätilojen koko- ja rakenneongelmia selvitettiin muutamia vuosia sitten maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä.
Tuolloin alan tehostamisen tärkeimmäksi lääkkeeksi nimettiin metsätilojen perintö- ja lahjaverotuksen huojentaminen.
”Asia nostetaan esiin”, lupaa tuottajajärjestö MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
”Sukupolvenvaihdoksen huojennus pitäisi kuitenkin tulla yrittäjyyden kautta, ei vain omistajuudella.”
Jollain lailla on ratkaistava, kuka on metsätalousyrittäjä, jos huojennuksia halutaan edistää nimenomaan yrittäjille.
Vuonna 2007 aloittanut Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus perusteli huojennuksen kariutumista muun muassa sillä, että jako yrittäjiin ja ei-yrittäjiin olisi ollut epätasa-arvoinen.
Pääministeri Vanhanen totesi vuonna 2008, ettei hallitus halunnut jakaa metsänomistajia kahteen kastiin.
Metsätilalliset eivät tätä selitystä nielleet, sillä tilanne on joka tapauksessa epätasa-arvoinen.
Maataloutta harjoittaville metsänomistajille ja muille yrittäjille huojennus myönnetään.
Hakkaraisen mielestä metsätalousyrittäjyyden kriteerinä voitaisiin käyttää työryhmän ehdottamaa pinta-alasääntöä.
Sen mukaan Etelä-Suomessa metsähehtaareja pitäisi olla vähintään 40, Keski-Suomessa 60 ja Pohjois-Suomessa 80. Lisäksi yrittäjällä tulisi olla korotettu myel-vakuutus.
”Se, että itse tekee töitä metsässä, ei voi olla yrittäjyyden ehto, sillä ihminen voi olla vaikkapa konepajayrittäjä, vaikka ei itse konepajassa hitsaisi”, Hakkarainen linjaa.
Hän ihmettelee, miksi metsätalouden rakennekehitykselle ei ole tehty mitään. Metsätilatyöryhmässä ennustettiin, että nykyisen kehityksen jatkuessa metsänomistajien keski-ikä nousee vuonna 2020 jo 63 vuoteen.
Suomalaisten tutkimusten mukaan metsänomistajien ikääntyminen rajoittaa metsien hoitoa ja käyttöä. Uudet omistajat haluavat metsästä rahaa, jolloin siellä myös tapahtuu asioita.
”Jo vuosikymmeniä tutkimuksissa on nostettu esiin huolta siitä, että metsänomistajakunta ikääntyy. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan tehty mitään sellaista, joka olisi vienyt kehitystä toiseen suuntaan. Totta kai jokainen saa omistaa metsää minkäikäisenä tahansa, mutta järkevät pelisäännöt seuraavalle sukupolvelle siirtämiseksi pitää olla.”
Hakkaraisen mielestä jo Suomen valtion suhtautumistavassa olisi korjattavaa.
”Suomessa metsätalous on valtion ja verottajan näkökulmasta pääomasijoittamista. Esimerkiksi Ruotsissa metsätalous on pk-yrittäjyyttä.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
